Kalabiologian dosentti Harri Helminen Helsingin yliopistosta pitää järvien talvisia ilmastuksia pääosin turhina ja usein jopa vahingollisina.
"Samoista järvistä, joita ilmastoidaan hapen puutteen vuoksi talvella, kalaa pyritään hävittämään kesällä", Helminen toteaa huomauttaen lopputuloksena olevan kalakannan säilymisen entisellään.
Kuitenkin vääristynyt kalasto on hänen mielestään useiden pienten ja rehevien järvien suurin ongelma. Särkivaltainen kalakanta pitää yllä sisäistä kuormitusta ja syö eläinplanktonin vähiin.
Helminen päätyy siihen, että happikato on rehevien järvien oma puolustusmekanismi, joka poistaa järvistä ylimääräiset hapen kuluttajat. Kalakuoleman kokenut järvi palautuu hänen mukaansa entiselleen parissa kolmessa vuodessa.
Biologi Esa Ojutkangas Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksesta tokaisee: "Kun järven annetaan mennä hapettomaksi, siten saadaan kaikki kalat tapettua kerralla."
Ojutkangas ei näe asiaa yksinomaan myönteisenä. Hapettomuuden seurauksena pohjasedimentissä olevat ravinteet liukenevat veteen. Kun kalat kuolet ja mätänevät järveen, rehevöittää se järveä entisestään.
Kaikki levittelevät käsiään
Komujärven rannalla Pyhäjärven Mäkikylällä on seurattu haikein mielin kalojen kuolemaa viime viikot. Tuho alkaa olla niittiä vaille täydellinen. Ensin avantojen reunoille ilmestyivät ahvenet ja kiisket, hauet ja lahnat. Nyt jokisuu kuhisee pieniä särkiä.
Rantapenkoille on viskottu avannoista ja joen sulakohdista nostettuja usean kilon painoisia kuolleita haukia ja paistinpannun kokoisia lahnoja. Ketulle, jonka jäljet piirtävät helminauhaa uuden lumen valkaiseman jään pinnalle, on riittänyt ilmaista evästä.
"Tilanne on pirullinen. Kaikki levittelevät käsiään. Ei tiedetä, mistä otettaisiin kiinni, mitä pitäisi tehdä", Pyhäjärven kalastusalueen puheenjohtaja Jaakko Haaraoja tokaisee nostaessaan Mäkikylän kalastuskunnan esimiehen Tauno Vuohtoniemen kanssa avannosta tyhjää katiskaa keskellä Komujärveä.
Normaalisti tähän aikaa vuodesta tällä paikalla oleva katiska on puolillaan särkeä. Nyt ei mitään. Miehet tietävät, että tuho on täydellinen tässä 671 hehtaarin suuruisessa järvessä. Toisella avannolla ranta-alueen asukas Matti Puro muistelee jotain yhtä kamalaa koetun viimeksi talvisotavuonna 1940.
Kylänväki kokoontuu ensi viikolla pohtimaan, mitä tehdä. Ainoksi järkiratkaisuksi arvioidaan Komujärven pinnan nostaminen rakentamalla pato Komujoen suulle. Näin saadaan järven happivarasto suuremmaksi. Esitys on ollut vireillä jo ties kuinka kauan, mutta tähän asti on löytynyt niitä, jotka haraavat vastaan
Veden laatu
voi parantua
Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueella kalakuolema on niittänyt satoa jo ainakin viidessä järvessä: Komujärvessä ja Lohvanjärvessä Pyhäjärvellä, Kekajärvessä Ylivieskassa sekä Erkkisjärvessä ja Ypyänjärvessä Nivalassa.
Lisää on odotettavissa kevään vanhetessa. Vaaravyöhykkeellä on vielä toinen mokoma järviä. "Tilanne huononee siihen saakka, kun tulee sulavesiä, ainakin kuukauden vielä", Esa Ojutkangas arvioi.
Kevät tuo mukanaan lohduttoman näyn. Vaikka suurin osa kuolleista kaloista vajoaa järven pohjaan, osa tulee lillumaan pinnalla. Ympäristösihteeri Tommi Maasilta Pyhäjärveltä sanoo tässä piilevän terveysriskin. Kaupunki on kuitenkin valmistautumassa siihen, että kalanraadot kerätään. Silti voi olla, että järvet eivät ole uimakelpoisia tulevana kesänä.
"Jos kuolleita kaloja saadaan pois paljon, voi olla, että järven veden laatu jopa paranee", Maasilta arvioi.