Järvien happitilanne on tällä hetkellä vuodenaikaan nähden keskimääräistä heikompi. Taustalla ovat järvien alhaiset vedenkorkeudet sekä aikainen ja nopea jäätyminen.
Pitkän talven vaikutukset korostuvat niissä järvissä, jotka mataluuden ja rehevyyden vaikutuksesta ovat muutoinkin alttiita hapen vähenemiselle. Näissä järvissä saattaa esiintyä kevättalven aikana kalakuolemia.
Monissa järvissä happitilanne on kuitenkin pysynyt vakaana ja happivarastot riittävät, vaikka hapen määrä onkin hiukan keskimääräistä alhaisempi.
Tammikuun aikana otetuissa näytteissä heikoin happitilanne oli Nivalan Erkkisjärvessä, Ylikiimingin Karahkanjärvessä ja Jolosjärvessä sekä Kuivaniemen Oijärvessä.
Näissä järvissä happi oli kulunut kokonaan loppuun tai pitoisuus oli alle 1 mg/l.
Pyhäjärven Lohvanjärvessä ja Komujärvessä, Ylikiimingin Vepsänjärvessä ja Haapajärven Kuonan altaassa happea oli vielä 1,5 - 5 mg/l. Myös näissä järvissä hapen pitoisuus ehtii todennäköisesti kevättalven aikana laskea kalaston kannalta haitallisen alhaiseksi.
Joulukuussa otettujen näytteiden perusteella tiedetään, että happitilanne on erittäin heikko myös Haapaveden Ainali-, Osmanki- ja Korkattijärvessä sekä Kempeleen Mourunkijärvessä.
Oulun Niilesjärvessä, Kiimingin Jäälinjärvessä, Haukiputaan Hämeenjärvessä, Reisjärven Kiljanjärvessä, Oulunsalon Papinjärvessä, Pyhäjärven Selkäinjärvessä ja Pudasjärven Saunajärvessä hapen vähentyminen heikentää kalojen viihtyvyyttä, mutta hapen puutteen aiheuttamia kalakuolemia tuskin esiintyy.