Nivalan Järvikylän kyläseuran talkoolaisia ei voi syyttää mielikuvituksen tai kylähengen puutteesta. Koska luontoäiti ei ole siunannut seuran toiminta-alueen toisen reunan asukkaita välkehtivällä vesistöllä, ovat talkoolaiset päättäneet rakentaa oman järven.
Aittoperän Aittolan koulun takaa löytyy sopiva painanne, jonka voi vesittää. Paikalliset maanomistajat ovat antaneet kunnianhimoiselle suunnitelmalle jo hyväksyntänsä.
Järvikylän maisemissa on oikea vesistökin, katseet tehokkaasti naulitseva Pidisjärvi. Viiden kilometrin päässä asuvat aittoperäläiset saavat nauttia kuvankauniista järvinäkymästä vain ohikulkumatkoillaan.
Vaikka hanke joskus toteutuisi, ei kukaan unelmoi neliökilometrien järvenselästä. Osuvimmin visiota kuvaa lampi-termi.
"No, me olemme silti puhuneet aina järvestä", kyläseuran sihteeri Sami Laurila virnistää.
Järvikylän kyläseuran jäsenet ovat aktiivisia. Aittoperän lentopallokenttä sai keväällä uuden pinnoitteen. Elokuun ensimmäisenä viikonloppuna kyläläiset pystyttävät lapsille leikkitoimintapaikan.
Toisin kuin monen muun 2000-luvun talkoopäällikön, ei Laurilan tarvitse maanitella ihmisiä töihin.
"Kaikki ymmärtävät, että kyse on kylän yhteisistä asioista."
Aittolan koulu on lakkautusuhan alla. Nivalan kaupunginvaltuusto päättää koulun kohtalosta ensi vuonna. Uudet omakotirakentajat - ja pienet koululaiset - ovat enemmän kuin tervetulleita.
"Talkoilla voimme helposti parantaa kylän vetovoimaisuutta", Laurila painottaa.
Järviprojektin lisäksi vireillä on myös muita työläitä hankkeita. Kyläläiset haaveilevat vanhan sahan ja myllyn kunnostamisesta sekä 3-4 kilometriä pitkän luontopolun rakentamisesta.
Haaveiden toteutuminen on kiinni rahasta. Toteutettuihin pienempiin hankkeisiin euroja on irronnut.
"Ilman Veräjä-hanketta investoinnit olisivat varmaan jääneet tekemättä", Laurila myöntää.
Veräjä on Nivalan kaupungin oma kehittämishanke, joka antaa pikkukylille mahdollisuuden viihtyisyyttä parantaviin investointeihin.
Esimerkiksi Padingissa Veräjä-tuella on kunnostettu riippusilta.
Reilun 50 000 euron kokonaisbudjetti koostuu EU-rahoista, valtion ja kunnan tuesta sekä omavastuuosuudesta.
"Leikkitoimintapaikan kustannuksia jaettaessa kyläseuran kuitattavaksi jää neljänneksen siivu", Laurila taustoittaa.
Veräjä-hanke päättyy vuoden lopussa. Aittoperän "järven" rakentamiseen ei ole varattuna vielä lanttiakaan.
"Suotavaa olisi, että hanke saisi jatkoa. Keskusta on vain yksi Nivalan osa. Kylissäkin on elämää", Veräjä-hankkeen vetäjä Nina Mäenpää muistuttaa.