Oululainen Jouni Martin astelee vaimonsa Pirkon kanssa Muojärven rantaan hakemaan vettä mökkisaunaan.
"Herranen aika, tämähän on täynnä elukoita, ei kait tätä voi käyttää", Jouni Martin älähtää ja näyttää kuhisevaa valkeaa sankoa.
Muutaman viikon jälkeen mökilleen tullut Martin ehtii säikähtää liian aikaisin, sillä tällä kertaa sangossa vinhasti uivat eliöt kertovat järven normaalista elämästä.
Muojärven pääaltaan rannalta 2 003 loma-asunnon ostanut eläkeläistaiteilija on alkanut katsoa vettä vähän tarkemmin. Pari vuotta sitten rantaan ajautui niin paljon vihreitä kryynejä, että hän otti yhteyttä kaupungin ympäristötoimeen.
Martinia kehotettiin ottamaan itse vesinäyte ja toimittamaan se tutkittavaksi. Ympäristötoimeen kautta pullo meni oululaislaboratorion analysoitavaksi ja tulos oli yllättävä: "Laboratoriosta kerrottiin, että tämän järven vettä ei saa juoda eikä käyttää edes saunavetenä", Jouni Martin kertoo.
Vesinäytteestä löytyi tuolloin niin paljon sinilevää, että oululaiset asiantuntijat antoivat tylyn tuomion.
"Se ihmetytti, eikö kaupungin tehtävä olisi tiedottaa tällaisista asioista", Martin harmittelee.
Hiljattain julkistetun valtakunnallisen tutkimuksen mukaan Kuusamon suuret järvet ovat hyvässä tai erinomaisessa kunnossa. Muojärvi on luokiteltu virallisten mittausten mukaan hyvälaatuiseksi.
Tutkimustulokset ja rannanasukkaiden arkiset havainnot ovat kuitenkin pahasti ristiriidassa, sillä pitäjän toiseksi suurimman järven tila heikkenee silmissä vuosi vuodelta.
"Minusta järvi oli ennen puhtaampi", Jouni Martin arvioi.
Sinilevä heikensi
järven luokitusta
Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen biologi Mirja Heikkinen kertoo, että Muojärven tila on vesinäytteiden perusteella paras mahdollinen, eli erinomainen. Valtakunnallisessa arvioinissa järvi laskettiin hyvään luokkaan siksi, että rantavesistä otetuista näytteistä oli löytynyt useasti sinilevää.
Asukkaiden tekemien havaintojen ja mittaustulosten suuret erot johtuvat juuri siitä, että vesinäytteiden ottopisteitä Muojärvellä on vain kaksi. Ympäristökeskus on ottanut syvänteistä vesinäytteet vuosia valtakunnallista järvien tilan seurantaa varten.
Kuusamon kaupungin ympäristötarkastaja Vesa Kuosku sanoo, että näytteenottopisteitä saisi olla enemmän. Hänen mukaan kaupunginkin pitäisi seurata vesistöjä tarkemmin, mutta rahat ovat vähissä.
Kuosku arvioi, nykyisetkin tutkimustulokset kertovat suuntaa antavasti Kuusamon järvien kunnon.
"Vesistöt ovat keskimäärin hyväkuntoisia", Vesa Kuosku sanoi.
Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Heidi Vuoristo kertoo, että mittauspisteiden verkko on yhtä harva koko maan järvillä.
Ympäristökeskuksessa tästä johtuvat mittausongelmat ovat hyvin tiedossa. Järvien tilan seurantaa pitäisi kasvavan kuormituksen vuoksi tehostaa, mutta se on menossa valtiotakin rassaavan rahapulan vuoksi hatarammaksi.
Ympäristökeskus on hankalassa asemassa, sillä säästöjen keskellä pitäisi kerätä lisää tietoa varsinkin vesieliöstön tilasta ja haitallisista aineista. Tietoja tarvitaan vesienhoidon suunnittelua varten. Ensimmäiset vesiehoitosuunnitelmat menevät laajalle lausuntokierrokselle syksyllä, ja ne uusitaan kuuden vuoden välein.
"Yhtälö on aika mahdoton", Heidi Vuoristo sanoi.
Hänen mukaan yhdeksi säästökeinoksi on kaavailtu, että 1960-luvulta vuosittain jatkettua veden laadun seurantaa harvennettaisiin.
Varoja suunnattaisiin planktonlevien, pohjaeläinten, kalojen ja vesikasvien tutkimiseen, joista saataisiin järvien tilan kehittymisestä kattavammin tietoa. Lisäksi velvoitetarkkailussa olevien vastuuta vesimittauksissa aiotaan lisätä.