Oulu Talvella paljastui yllättäen, että norjalainen, Moldessa ja Ålesundissa yli 200 vuotta vaikuttanut Goervellin tai Jervellin mahtisuku lähti Oulusta.
Kalevan jutussa 23.1.05 selvisi, että Jervellien todelliset juuret ovat Hailuodon Kirkkojärven rannalla.
Jutun eräänä asiantuntijana käytetty hailuotolainen sukututkija, everstiluutnantti evp Helge Wigren sai tänä kesänä valmiiksi kirjan, jossa hän selvittää Hailuodon Järvelöiden sukujuuret 1600-luvulta tähän päivään.
Wigren on myös suomentanut 72-sivuiseen kirjaansa Sverre Jervellin sukukronikan Järvelän suvun norjalaisesta sukuhaarasta. Tuota 1955 kuolleen teologin kirjoittamaa kronikkaa hyödynsi alun alkaen Suomen Norjan suurlähettiläs Pekka Huhtaniemi kuullessaan lähes kaksi vuotta sitten Molden raatihuoneella käydessään, että suurten merellisten kaasu- ja öljykenttien tuntumassa sijaitsevan merikaupungin mahtisuku on lähtöjään Oulusta. Suurlähettiläs Huhtaniemen ansiosta alettiin Oulussa etsiä oululais-moldelais-ålesundilaisia yhteyksiä, jolloin selvisivät suvun hailuotolaiset juuret.
Haaksirikosta sotavankeuteen
Helge Wigren pystyy myös osoittamaan saman suvun yhteydet Yhdysvaltoihin, mistä hänellä on kirjassaan eloisa tarina 1990-luvun alusta.
Järvelän suvun vaiheet ovat kirjan mukaan olleet tapahtumarikkaita jo ennen Oulusta Norjaan siirtymistä, mihin vaikutti suvun omistaman aluksen haaksirikko vuoden 1794 syksyllä Molden länsipuolella. Eräs esi-isistä, 1600-luvun lopussa syntynyt Samuli, esimerkiksi joutui Isonvihan aikana 73 hailuotolaisen joukossa vangiksi Venäjälle ja oli siellä vankina seitsemän vuotta. Hän oli yksi kolmesta kotisaarelleen palanneesta.
Tarinan, joka on kuin Koivusta ja tähdestä, kertoo Wigren myös pienessä kirjassaan. Kirjanen kuuluu Hailuodon sivistystoimen julkaisusarjaan ja on kustannettu J.L. Suomelan rahaston varoilla kuten esimerkiksi pari vuotta sitten ilmestynyt, myös Wigrenin toimittama ja suomentama Tapani Löfvingin päiväkirja. Pikkuvihan aikaisen sissipäällikön kirja muun muassa Hailuodon taisteluista on todellinen kirjaharvinaisuus, koska tuota vuoden 1743 päiväkirjaa ei koskaan ennen ole julkaistu.
Kunniakonsuli perääntyy
Hailuodossa innostus sikäläisistä yhteyksistä Norjaan on synnyttänyt jo matkasuunnitelman ensi kesäksi Norjan Järvelöiden asuinsijoille. Tosin suunnitelma on vasta puheiden ja huulenheiton asteella, mutta keskusteluja on jo käyty kulttuurisihteeri Kirsti Niemisen kanssa, Helge Wigren kertoo.
Sen sijaan Norjan oululainen kunniakonsuli Sampo Antti, joka alkuvuodesta etsiskeli Oulun ja Norjan yhteyksiä Oulun 400-vuotissyntymäpäivän ja Norjan itsenäistymisen 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi, kertoo perääntyneensä hankkeessaan järjestää jotakin yhteisenä juhlavuotena.