1700-luvun lopun Oulu on historian harrastajille tuttu juttu Mikael Toppeliuksineen, SaraWacklineineen, Erik Tulindbergeineen, Johan Julineineen ja J.F. Carpelaneineen. Osataan luetella jopa maailmanmatkaajia, jotka vierailivat kaupungissa, kuten Edward Clarke tai Giuseppe Acerbi. Mutta onko kukaan kuullut saman aikakauden Järvelän suvusta?
Pohjoispohjalaista alkuperää olevat Järvelät, jotka asuivat Oulussa vielä 1700-luvun lopussa, tunnetaan Etelä-Norjan luoteisrannikolla Jervell-, Gørvell- tai Goervell-nimisenä mahtisukuna. "Vieraillessani Molden raatihuoneella minulle kerrottiin Molden kaupungin historiallisista siteistä Suomeen. Kuulin, että yksi sen merkittävimmistä yrittäjä- ja pankkiirisuvuista on kotoisin Oulusta", selvisi Suomen Norjan suurlähettiläs PekkaHuhtaniemelle viime syksynä.
Juuret Hailuodon Kirkkojärven rannalla
Oulun puhelinluettelossa Järvelöitä löytyy puoli sivua. Osoitteet paljastavat, että he ovat levittäytyneet Oulun ja Hailuodon lisäksi pitkin rannikkoa Iin ja Limingan välille, lisäksi Oulujokivarteen. Ainakin Hailuodon ja Limingan Järvelöistä löytyy Molden Jervelleiden sukulaisia.
Hailuotolaissukuja tutkinut laboratorioteknikko Markku Piekkola tietää, että moldelaissuvun oululaisena kantaisänä pidettyä Joseph Jervelliä edeltäneitä Järvelöitä tunnetaan useita sukupolvia.
Osa Norjan Järvelöistä muutti Amerikkaan, josta sukuhaaran edustaja, nyt Jerwell-nimisenä, ilmaantui 1990-luvulla Luotoon juuriaan etsimään. Everstiluutnantti evp Helge Wigren pystyi tuolloin kertomaan, miten Jerwellit polveutuvat Samuel Järvelästä. Tämä joutui Isonvihan aikana Venäjälle 16-vuotiaana vangiksi 73 hailuotolaisen joukossa. Samuel oli Juuson eli Joseph Jervellin isä, ja Juuso kymmenes vanhempiensa 12 lapsesta. Hailuotolaisten sukututkimusten mukaan Juuso syntyi Hailuodossa, ei Ruotsissa kuten jotkut lähteet väittävät.
Järvelä-nimi on peräisin kuivuneen Kirkkojärven rannalla sijainneesta talosta. Jossakin vaiheessa nimi kirjoitettiin myös muotoon Jerfvell. Tämä selviää Väinö Komun kirjasta Kuivaniemen talonpoikaispurjehduksesta, jossa luetellaan Jerfvellin ja Wacklinin laivojen rakentajia 1700-luvulla.
Haaksirikko tutustutti rikkaaseen leskeen
Norjan suurlähettiläämme sai Moldesta mukaansa sukukronikan Slekten Jervell/Goervell i Norge. Vuonna 1955 kuollut Sverre Jervell oli sitä kirjoittaessaan yhteydessä myös Oulun kirkkoherranvirastoon.
Kronikasta paljastuu, että puutavaralastissa olleen Järvelöiden kolmimastoisen laivan haaksirikko 1794 Molden edustalla olikin onnenpotku: ennen isä-Josephin ja hänen poikansa Johan Jaerfvelin paluuta Suomeen poika ehti löytää Moldesta vaimon, varakkaan lesken Anna Louise Mainin.
"Edullinen naimakauppa antoi tukevan taloudellisen pohjan Johan Jaerfvelille, joka muutti sitten nimensä Jervelliksi. Tältä pohjalta hän pystyi käynnistämään monenlaisia tuottoisia liiketoimia", kertoo suurlähettiläs Huhtaniemi.
Johanin Ouluun jääneet sisarukset muuttivat Moldeen veljensä avioitumisen ja menestyksekkäiden liiketoimien käynnistyksen jälkeen. Sisaruksista Valborg Margarethe avioitui kauppiaan, Anna Cecilie korkeimman oikeuden asessorin ja Jacob varakkaan lesken kanssa. "Jacobin naimakauppa oli kuulemma yhtä edullinen kuin isoveli-Johanin", suurlähettiläs Huhtaniemi luonnehtii. Hän sanoo Johanin ja Jacobin jälkeläisten vaikuttaneen sittemmin monin tavoin seudun kehitykseen. "Käyntini aikana ilmeni, että tänä päivänäkin Moldessa tiedetään, että tämä mahtisuku on lähtöisin Suomesta ja nimenomaan Oulusta", suurlähettiläs Huhtaniemi kertoo.
Maailmannäyttelyn paviljongin omistajiksi
Järvelät ovat vaikuttaneet Molden naapurikaupunki Ålesundissakin, joka on kuuluisa kulttuurikaupunki. Siellä suku on omistanut koko maan tunteman talon, koska se oli Norjan paviljonkina Pariisin maailmannäyttelyssä 1900.
"Nyt he ovat ennen muuta historiallinen ilmiö Molden ja Ålesundin historiassa", siteeraa suurlähettiläs Huhtaniemi Suomen Ålesundin kunniakonsulia Liv Kibsgaard-Peterseniä.