Ratamoottoripyöräilyssä ja formula ykkösissä on sama lainalaisuus. Kisoja ei ratkaista suorilla vaan mutkissa.
Kimi Räikkönen on ilmiömäinen ajamaan mutkiin hurjalla vauhdilla ja pitämään auton juuri ja juuri hyppysissään. Mika Kallio puolestaan on yksi maailman parhaista jarruttajista.
"Jarruttaminen on aina ollut vahvuuteni", Kallio toteaa.
Niin hullulta kuin se kuulostaa, Kallio menestyy jarruttamalla. Hän pystyy jarruttamaan myöhempään kuin moni muu kuski. Tämä tietysti tarkoittaa merkittävää etua, mutta myös haastetta pitää pyörä hyppysissä.
Kallio tulee mutkiin kovemmalla vauhdilla kuin muut. Jarruttaminen jatkuukin yhä siinä vaiheessa kun pyörä on jo kallistunut mutkaan.
"Siinä on tärkeää osata pitää etujarrun paine oikeana: mitä enemmän pyörä kallistuu, sitä vähemmän eturenkaassa on pitoa."
Pyörän ollessa äärimmilleen kallistettuna Kallio lopettaa etujarrun painamisen, mutta jatkaa vauhdin hidastamista jalkajarrulla. Takajarrutus jatkuu mutkan keskikohtaan asti, jolloin Kallio avaa kaasun.
"On tärkeää, että pyörä on koko ajan kontrollissa. Eli joko sitä jarrutetaan tai kiihdytetään. Mutta että se ei lainkaan rullaa", Kallio jatkaa.
MotoGP:ssä
liikaa tehoa
Tulevalla kaudella Kallio ajaa ensi kertaa ratamoottoripyöräilyn kuninkuusluokassa eli MotoGP-luokassa. MotoGP:llä ajaminen mutkissa tulee olemaan hyvin erilaista kuin Kallion edellisessä luokassa eli 250-kuutioisissa.
Kaksipuolikkailla tehoa oli rajoitetusti ja kaksitahtisten moottorien tehopiikit tulivat varsin rajoitetulla kierrosalueella. Tämä tarkoitti sitä, että väärän vaihteen valitseminen mutkissa kostautui heti. MotoGP-pyörissä on 800-kuutioiset nelitahtimoottorit, joissa on rutkasti enemmän vääntöä. Vaihtovirhe ei olekaan niin kohtalokas.
MotoGP-pyörissä tehoa on itse asiassa liikaa. Tämän vuoksi pyörät ovat täynnä elektroniikkaa. Luistonestojärjestelmä tekee ajamisen mutkissa helpommaksi.
"Tehoa on sellaiset 220-230 hevosvoimaa. Ilman luistonestoa ajaminen olisi todella vaikeaa. Toisaalta se voisi olla aika mielenkiintoista", Kallio pohtii.
Nyt kuitenkin ajetaan luistonestolla.
"Tähän asti luistonesto on ollut oikeassa ranteessa. 250-kuutioissa luistonestoa ei ollut, joten renkaiden sutimista täytyi kontrolloida kaasulla. Nyt onkin ollut opettelemista siinä, että kun luistonesto lähtee päälle niin kaasua voi antaa lisää, mikä on täysin erilaista ajamista kuin aikaisemmin."
Jääradalta
hyötyä asvaltille
Kallio ehti ennen vuodenvaihteen testaustaukoa testata tulevaa ajopeliään, Ducatin MotoGP-pyörää muutaman päivän ajan. Vauhti oli heti lupaavaa, jopa yllättävän lupaavaa.
"Testianalyysien perusteella jarrutus näytti olevan yhä vahvuuteni. Luistoneston säätäminen ajotyylilleni sopivaksi on yksi tärkeimmistä tehtävistä seuraavissa testeissä helmikuussa", Kallio toteaa.
Testitauon Monacossa kirjoilla oleva Kallio viettää kotikaupungissaan Valkeakoskella sekä mökillään Levillä. Harjoitteluun kuuluu muun muassa jäärata-ajoa. Kyse ei ole siis jääspeedwaysta. Jäärata-ajossa radassa on mutkia molempiin suuntiin ja renkaiden piikit ovat lyhyemmät kuin speedway-pyörissä.
"Mutkia ei ajeta täysin perä linkussa vaan pyörää kallistaen. Tosin vain pyörä kallistuu, ei kuski", Kallio kuvailee.
Mutkissa pyörä käyttäytyy hieman holtittomasti, mikä Kallion mukaan on hyvää harjoitusta MotoGP-pyöränkin käsittelyyn.
"Uskon, että jäärata-ajosta on ollut hyötyä kilpa-ajossani."