Kohentuvien yleisten työllisyysnumeroiden taakse uhkaa jäädä se hiipimällä syntynyt tilanne, että pitkäaikaistyöttömien määrä on Suomessa taas rumissa lukemissa. Maassa on työ- ja elinkeinoministeriön mukaan nyt reilut 120 000 yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä ollutta.
Jo 1990-luvun laman kokemukset osoittivat, että pitkään työttöminä olleiden on vaikea palata työelämään. Osalla pitkä poissaolo töistä johtaa syrjäytymiseen, minkä henkiset ja taloudelliset seuraukset voivat olla raskaat.
Ei ole liioiteltua puhua pitkäaikaistyöttömyydestä yhteiskunnan syöpänä.
On myös rehellistä tunnustaa, ettei pitkäaikaistyöttömyyttä saada hoidetuksi vain talouskasvun avulla. Osalla työttömistä tarvitaan jämerämpää yhteiskunnan vastaantuloa.
Keskiviikkona esitelty Helsingin yliopiston tutkijaryhmän malli muuttaisi tapaa, jolla pitkään työttöminä olleita aktivoidaan. Työmarkkinatuki muuttuisi osallistumistuloksi, ja sen vastineena työttömällä olisi jokin tehtävä. Käytännössä työtön sopisi tehtävistä so-
siaalityöntekijän tai sosiaaliohjaajan kanssa.
Mahdollisia töitä voisi löytyä järjestöistä. Tehtävä voisi esimerkiksi olla myös omaisten hoitoa tai opiskelua kansalaisopistossa. Ketään ei mallin mukaan määrättäisi mihinkään tehtävään vastoin tahtoaan. Samaan aikaan työtön jatkaisi aktiivista työnhakua.
Järjestelmään sisältyisi myös keppi: jos työtön ei noudattaisi osallistumissuunnitelmaa, häntä uhkaisi määräaikainen osallistumis-
tuen menetys. Silloin 697 euron suuruinen tuki vaihtuisi toimeentulotuen perusosan tasoon eli 485,50 euroon.
Työministeri Jari Lindströmille (ps.) esitelty paperi ei ole ministeriön vaan yliopistotutkijoiden esitys. Lindströmin mukaan asia on herkkä.
Näin on monestakin syystä. Velvoittamisesta ei ole kovin pitkä matka pakottamiseen ja puheisiin nöyryyttämisestä.
Tässäkin asiassa hallitus joutuu ottamaan huomioon kahden kuukauden päästä pidettävät kunnallisvaalit. Oppositiopuolueille ei haluta tarjota mahdollisuutta kuuluttaa, kuinka hallitus kyykyttää haavoittuvimpia. Hallituksen jatkotoimista kuultaneenkin vasta huhtikuun 9. päivän jälkeen.
Tutkijaryhmässä mukana olleen professori Heikki Hiilamon mukaan osallistumistuki voisi koskea noin 90 000:ta pitkäaikaistyötöntä. Tämän joukon osallistaminen vaatisi myös lisää sosiaalityöntekijöitä.
Uusien menojen lisäksi järjestelmä toisi takuuvarmasti myös säästöjä, jos se estäisi syrjäytymistä. Nykyinen pitkäaikaistyöttömyys painottuu aiempaa selvemmin nuoriin. Siinä näkymä on vielä huolestuttavampi kuin 1990-luvulla.
Monilla tahoilla vaadittaisiin nyt henkisten kynnysten ylitystä. Kynnykset voivat liittyä esimerkiksi siihen, voiko yhteiskunnan tuen saajalle asettaa velvoitteita. Vaatiminen voi kuitenkin olla myös välittämistä, sykäys, joka lopulta auttaa tuen saajaa.
Pääkirjoitus