Keskustan puoluesihteeri Jarmo Korhosen ehdotus palkkojen jäädyttämisestä ei saa kannatusta talousviisailta, eikä sille löydy tukijoita Korhosen omasta puolueestakaan. Korhonen kertoi Helsingin Sanomissa, että USA:n kriisi leviää Suomeen ja siihen pitää reagoida muun muassa jäädyttämällä palkat.
Valtiovarainministeriön alivaltiosihteeri Martti Hetemäki tyrmää Korhosen näkemyksen Suomen tilanteesta. Kriisiratkaisuja, kuten palkkojen jäädyttämistä, ei nyt tarvita, sillä Suomen talous on muuta Eurooppaa paremmalla tolalla.
"Suomi on harvinaisen hyvin varautunut huonompaan aikaan, eikä meillä ole tarvetta tehdä yli sen, mitä on päätetty", Hetemäki sanoo Kalevalle. Hän muistuttaa, että budjettiesitys on jo nyt elvyttävä.
Hetemäen mukaan nykyinen taloustilanne ei ole mitenkään vertailukelpoinen 1990-luvun lamaan, jolloin yritettiin leikata palkkoja yhteiskuntasopimuksella. Suomi ei ole hänen mukaansa niin riippuvainen Neuvostoliiton kaupasta kuin silloin, eikä toisaalta nykyinen Venäjä ole yhtä heikko kuin luhistumispisteessä ollut Neuvostoliitto. Tässä suhteessa riskit ovat siis pienemmät.
Pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) talouspoliittinen neuvonantaja, valtioneuvoston kanslian alivaltiosihteeri Vesa Vihriälä niin ikään tyrmää Korhosen puheet. "Minusta se oli vähän omituinen kannanotto. Me olemme eri maailmassa kuin 15 vuotta sitten."
Valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok.) puolestaan vaati keskustaa käymään keskuudessaan läpi, voiko se näin vakavassa kysymyksessä "vetää eri suuntiin". Pääministeri Matti Vanhanen irtisanoutui Korhosen puheista eduskunnan kyselytunnilla.
Nollalinja palkkoihin
Korhonen kiistää, että hän olisi ehdottanut jo sovittujen palkankorotusten jäädyttämistä. Hän täsmentää tarkoittavansa tulevia sopimuksia, jotka tehdään heikompien suhdanteiden vallitessa.
Korhosen mukaan palkankorotusten jäädyttäminen, nollalinja, pitäisi kompensoida hallituksen ja työnantajien toimin, jotta palkansaajien ostovoima turvattaisiin. "Ostovoiman turvaaminen vaatii työnantajilta vastaantuloa. Yhteiskuntasopimuksessa ei otettaisi pienituloisen selkänahasta, Korhonen sanoo. Polttoaineverotuksen alentaminen voisi olla hänestä yksi tapa turvata palkansaajien ostovoima, vaikka palkat jäädytettäisiin.
Hän ihmettelee näkemyksiä, joiden mukaan Suomi olisi suojassa USA:sta alkaneesta rahoituskriisistä. Korhonen huomauttaa, että maailman toiseksi suurimman vakuutusyhtiön haltuunotto ei voi olla näkymättä Pohjolan perukoilla.
"Jos siellä maailman toiseksi suurin vakuutusyhtiö joutuu lainaamaan valtiolta rahaa 12 prosentin korolla, niin kyllä jokainen taloutta seuraava tietää, mitä se tarkoittaa", Korhonen sanoo.
Venäjänkään talouskasvuun ei hänen mukaansa ole luottaminen. Korhonen huomauttaa pörssin olevan kiinni Moskovassa jo toista päivää. "Venäjän ongelmat ovat äärimmäisen suuret", Korhonen tietää.
Tukea hallitukselle
Korhonen kieltää tukevansa opposition politiikkaa lausunnoillaan. Hän sanoo tukevansa hallituksen elvyttävää ja vero- ja menopolitiikkaa. "Pääministeri ei ole ollut toimeton. Minun viestini on se, että nyt pitää etsiä laajempaa konsensusta, jotta vientiteollisuuden kilpailukyky voidaan turvata."