Kauhajoen hämärtyvän keskustan kaduille kerääntyi tiistai-iltana parisataa ihmistä. Kaikkien kasvoilta oli luettavissa valtava hämmästys ja järkytys. Suuri tragedia on kohdannut jokaista eteläpohjalaisen pikkukaupungin asukasta.
"Oli pakko tulla katsomaan omin silmin, kun ei tätä muuten uskoisi todeksi", sanoi 25-vuotias Miia Järvenpää.
Poliisin eristämän Kauhajoen koti- ja laitostalousoppilaitoksen edustalla seisoi myös 18-vuotias Suvi Rinne äitinsä kanssa. Hän on koulun oppilas ja oli tapahtumahetkellä koulussa viettämässä välituntia.
"Eräs tyttö tuli sanomaan meille, että koulussa ammutaan. Osa luokkatovereistani lähti kellarikerrokseen katsomaan, mitä siellä tapahtuu. Koulun lattioilla lojui hylsyjä ja rikkoutunutta lasia. Kun kuulimme kellarista ammuskelua, lähdimme juoksemaan ulos. Pian paikalle tuli myös poliiseja", Rinne kertoo.
Rinne tiesi ampujan ulkonäöltä, mutta ei tuntenut häntä henkilökohtaisesti. "Tätä ei meinaa uskoa todeksi. Onneksi juttukavereita löytyy", hän lisää.
Iltakahdeksalta Kauhajoen kirkosta valui ulos hartaustilaisuuteen osallistuneita ihmisiä. Kirkkoon oli kokoontunut illalla miltei 900 ihmistä. Kirkon työntekijät tukivat monia käsipuolesta. Surua on vaikea pukea sanoiksi, mutta toisen ihmisen läsnäolokin auttaa.
"Moni on täällä tänään kysynyt, miksi tällaista tapahtuu. Luulen, että monet ovat vielä kieltämisen vaiheessa, eikä todellisuus ole vielä täysin avautunut heille", pohti Kauhajoen seurakunnan kirkkoherra Jouko Ala- Prinkkala.
Perjantaina kirkon työntekijät kiertelevät alueen kouluissa puhumassa oppilaiden kanssa ampumistragedian herättämistä ajatuksista.