Ruoan terveellisyys kiinnostaa kuluttajia, vaikka ei aina ohjaakaan valintoja ostoksilla. Terveellinen ruoka ei saisi maksaa liikaa ja sen pitäisi maistua hyvältä. Siihen saumaan osuu järkiruoka.
Järkiruoka eli smart food sijoittuu funktionaalisten elintarvikkeiden ja tavallisen perusruoan väliin. Suomessa on edellytykset tuottaa järkiruokaa: on funktionaalisten elintarvikkeiden osaamista sekä korkealaatuista, puhdasta ja turvallista perusruokaa, ja ruoan alkuperä on helposti jäljitettävissä.
Maailman ruokajättien halpatavaran kanssa Suomi ei pysty kilpailemaan, mutta Suomesta voi tulla terveellisen ravitsemuksen edelläkävijä. Sitran kehittämisohjelmista yksi ajaa elintarvikealan kilpailukyvyn nostamista ja järkiruoka on siinä keskeisiä kohtia.
Ei tarvitse olla ravinto-opin asiantuntija tai seurata uutuuksien tuloa markkinoille, riittää, että välittää omasta hyvinvoinnistaan. Markkinat ovat valtavat, sillä terveys on mielessä ihmisillä niin Euroopassa, Amerikassa kuin Aasiassa. Suomella pitäisi olla mitä tarjota kysyntään.
Sitran ohjelmajohtaja Anu Harkki mainitsee varmaksi järkiruoaksi ruisleivän. Esimerkiksi Yhdysvalloissa kokojyvä ja terveelliset kuidut ovat nousussa, ja Ruotsissakin sokerilla terästetyn leivän menekki laskee. Kova jälkiuunileipä ei jauhaudu jenkkien tai medelsvenssonien suussa, mutta kun yhdistetään elintarviketeknologinen osaaminen perinteiseen rukiiseen, saadaan suussa sulava järkiruokatuote.
Harkin mukaan hyvästä mausta ei yleensä puhuta terveellisyyden kanssa, mutta järkiruoan on maistuttava hyvälle, ei kalanmaksaöljylle. "Terveellinen on herkullinen" käy mainoslauseeksi järkiruoalle.
Järkiruokaa on verrattu reilun kaupan tuotteisiin. Se valmistetaan paikallisista raaka-aineista kestävän kehityksen periaattein. Ja voihan kainuulaista marjanpoimijaa verrata eteläamerikkalaisen banaanifarmin työläiseen.
"Suomessa on paljon korkeata laatua, jota ei osata hinnoitella, ja paljon korkeatasoista osaamista, josta kuluttajat eivät tiedä. Pakkauksessa on vaikea kertoa kaikkea: sitä, että tuote on jäljitettävissä maatilalle asti ja että se on kasvatettu puhtaasti ja eettisesti kestävästi. Mutta maailman elintarvikealan ammattilaisille tieto suomalaisesta osaamisesta merkitsee paljon", Anu Harkki sanoo.
Harkki arvioi, että kymmenessä vuodessa Suomen elintarvikeala on edennyt maatalouden säilymistä puolustavasta asemasta edelläkävijäksi koko maailman tasolla ja vahvaa osaamista viedään ulkomaille. Vähimmäistavoite on, että vienti kasvaa ainakin yhtä nopeasti kuin tuonti.
"Elintarvikealan pienten ja keskisuurten yritysten pitää kasvaa. Sitran elintarvikeohjelmassa muodostetaan yritysryppäitä, joissa yhteisvoimin pyritään vientiin."
Esimerkiksi keliakia-ryhmä tarjoaa osaamista vilja-allergikoille. Keliakia-leivonnaisia valmistava Moilanen vie jo keliaakikoille sopivaa pizzapohjaa Italiaan ja Raisiolla on puhdaskaura-tuote, jossa kaura ei missään elintarvikeketjun vaiheessa joudu kosketuksiin allergiaa aiheuttavien muiden viljojen kanssa.
Alkamassa on marjaryhmä, johon ovat tarjolla esimerkiksi Riitan herkku ja Kiantama. Tarkoitus on jalostaa marjaa nykyistä pidemmälle eikä viedä pyöreää marjaa.