Haukkujen sijaan hallitukselle voi antaa kiitokset, silloin kun siihen on aihetta. Työministeri Lauri Ihalaisen (sd.) korjausliike yritystukiasiassa on epäilemättä tunnustuksen arvoinen. Oulun seudun eri toimijoiden ankara lobbaus tuotti tulosta, kun yritystukilakiesitykseen saatiin sorvattua Oulua palveleva pykälä.
Jossain vaiheessa näytti heikolta, sillä ministeriössä ja valtio-omisteisissa rahoituslaitoksissa ei haluttu ymmärtää, miksi yritystukilaissa pitäisi säilyttää se mahdollisuus, että EU:n rakennerahoista saatavaa toimintaympäristöavustusta on voitava käyttää pääomasijoitustoimintaan.
Oulussa oltiin ällistyneitä hallituksen aikeista riistää startupeilta keskeinen syömähammas ja keskittää päätöksenteko Helsinkiin. Muilta maakunnilta ei lausuntovaiheessa löytynyt tukea oululaisten asialle, jos ei vastustustakaan.
Oulu jäi puolustamaan asiaa yksin, vaikka samalla tehtiin palvelus myös muille. Jatkossa Oulu-pykälä palvelee kaikkia alueita ja kaupunkeja, jos niille tulee tarvetta perustaa omia pääomasijoitusrahastoja riskirahaa huutavien kasvuyritysten pääomittamiseen.
Keskittämishaluinen hallitus ja rahoituslaitokset eivät tahtoneet taipua, vaan olivat kansallisella lainsäädännöllä estämässä pääomitusta, joka EU-säädösten mukaan on mahdollista.
Pahalta kuulostivat myös ehdotukset, joissa kasvuyritysten ja pääomasijoitusrahastojen tukeminen olisi keskitetty valtio-omisteisen Suomen Teollisuussijoituksen alaiseen rahastoon ja alkavien yritysten kasvurahasto Tekesin alle.
Toimintaympäristötuki ei nimittäin ole valtion budjettirahaa, vaan EU:lta alueille suunnattua rakennerahaa, jonka käyttö edellyttää saman verran yksityistä rahaa.
Oulu on tehnyt määrätietoista työtä alkavien yritysten ekosysteemin kehittämisessä. Nyt tätä työtä voidaan jatkaa ja yritykset voivat hakea riskirahaa myös alueelliselta pääomarahastolta. Alkuvaiheen yritysten kilpailuasema ei heikkene verrokkimaiden startupien toimintaan nähden.
Oulun alueellinen pääomasijoitusrahasto Northern Start-Up Fund on perustettu toimintaympäristötuen kaltaisen instrumentin varaan. Taustalla on EU-komission halu saada rakennerahoista enemmän hyötyä perinteisten kehitys- ja laiteinvestointien sijaan.
Kehitysprojektit ovat usein konsulttivetoisia hankkeita, jotka loppuvat projektin päättyessä. Laiteinvestointeihin puolestaan voi löytyä muutakin rahoitusta. Raha pitää saada älykkäämpään käyttöön.
Kärsivällisen julkisen rahan saaminen pääomarahaston keinovalikoimaan on ideaali rahoitusmuoto alkuvaiheen yrityksille. Pääomasijoitukset antavat yrityksille mahdollisuudet kehittää toimintaansa monipuolisemmin, myös markkinoinnin osalta.
Nyrkkisäännön mukaan sijoitettu raha kiertyy palkkatulona takaisin 2,5 vuodessa.
Pääomasijoituksissa on aina riskinsä, mutta parhaassa tapauksessa lopputuloksena on uusia oululaisia yrityksiä, jotka pystyvät kilpailemaan kansainvälisillä markkinoilla.