"WTO-ratkaisu saattaa viivästyä jonkin aikaa, ehkä jopa pari vuotta, mutta siitä huolimatta maailmankauppa laajenee koko ajan. Jonkinlaiset pelisäännöt ovat kuitenkin olemassa. Olen pettynyt, sillä sopimus olisi torjunut protektionismia ja parantanut merkittävästi maailmankaupan järjestelmää", sanoo ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen (kesk.) saavuttuaan juuri Geneven neuvotteluista.
Väyrysen mukaan Suomi on osana EU:ta valmis jatkamaan maailmankaupan vapauttamisneuvotteluita milloin tahansa, koska EU on koko ajan aktiivisesti pyrkinyt ratkaisuun.
Venäjän asettamat puutullit pyöreän puun viennille ovat Väyrysen kovin päänsärky tällä hetkellä. Tulli nousee 50 euroon kuutiolta vuoden 2009 alusta, ellei mitään yllättävää tapahdu.
Puutullikiista kuuluu Väyryselle paitsi ulkomaankauppaministerinä myös siksi, että hän on suomalais-venäläisen talouskomission Suomen puolen puheenjohtaja.
Nabiullina peruutti tulonsa Suomeen
Vastapuolena Väyrysellä on Venäjän talouskehitysministeri Elvira Nabiullina, jonka piti tulla heinäkuun lopulla vierailulle Suomeen, mutta hän peruutti vierailunsa vedoten työkiireisiin. Ministerit tapaavat seuraavan kerran syksyllä.
Nabiullina on venäläis-suomalaisen talouskomission toinen puheenjohtaja eli hän ja Väyrynen neuvottelevat kaikista Suomen ja Venäjän taloussuhteista.
"Puutullien korotukset riippuvat siitä, syntyykö sopimus Venäjän jäsenyydestä Maailman kauppajärjestössä WTO:ssa vuoden loppuun mennessä. Jos sopimus syntyy, vuodenvaihteen korotukset jäävät toteutumatta. Kun Venäjästä tulee WTO:n jäsen, tullit alenevat sille tasolle, mistä Venäjän kanssa neuvotteluissa sovitaan. Taso olisi ilmeisesti alempi kuin nykyinen", arvioi Väyrynen.
Suomi on käynyt Venäjän kanssa kahdenvälisiä keskusteluja EU:n vetämien WTO-neuvotteluiden rinnalla, mutta Venäjältä ei ole löytynyt valmiutta päättää uudelleen puutulleista.
Väyrynen vakuuttaa, että hänen ja Nabiullinan keskusteluyhteys toimii hyvin. Talouskehitysministeri Nabiullinan yläpuolella on kuitenkin vielä kolme henkilöä eli presidentti Dmitri Medvedev, pääministeri Vladimir Putin ja varapääministeri IgorShuvalov. Puutulliratkaisuun vaikuttaa lisäksi pari muuta ministeriä.
Suomi tarvitsee Väyrysen mukaan kaikkein kipeimmin koivukuitua, jota Suomesta ei saada tarpeeksi. Suomeen myytävällä koivulla ei Venäjällä ole vuosikausiin muuta käyttöä. "Venäjän kannalta olisi järkevää, että he myisivät käyttämättä jäävät koivut meille. Siksi tätä kiistaa on vaikea ymmärtää."
Tuorein yritys Suomen puuhuollon turvaamiseksi on pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) ja valtiovarainministeri Jyrki Kataisen (kok.) esitys antaa suomalaisille metsänmyyjille enimmillään 50 prosentin veronalennus kahden ja puolen vuoden ajaksi, jotta puukauppa lähtisi kotimaassa liikkeelle.
"Tuore veroporkkana saa parhaimmillaan niin paljon vauhtia puukauppaan, että Suomi selviää omalla puullaan emmekä tarvitse ollenkaan tuontia Venäjältä. Jonkin verran lisää voimme tuoda puuta muista maista, lähinnä Baltiasta ja Ruotsista", uskoo Väyrynen.
Kiinalla ja Japanilla samat tullit
Väyrynen muistuttaa, että Suomi pystyy korvaamaan kotimaasta sen puumäärään eli noin 15 miljoonaa kuutiota, jos veroporkkana puree ja metsänmyyjät innostuvat tosissaan myymään puuta. "Koivuakin Suomesta löytyy teollisuudelle jopa parin vuoden tarpeisiin, jos on pakko."
Suomen metsäteollisuuden tulisi päästä yli sen välivaiheen, jolloin korotetut puutullit estäisivät raakapuun saannin Venäjältä, ja siinä auttavat puukaupan verohelpotukset vuoden 2010 loppuun.
Kiina ja Japani ostavat myös paljon puuta Venäjältä eli niillä on Väyrysen mukaan edessään aivan samat tullit kuin Suomella.
"Tullit ovat hankala asia myös sekä Kiinalle että Japanille. On olemassa tietoja, että Kiinan valtio maksaisi tukea maansa metsäteollisuudelle, jotta se selviäisi Venäjän puutulleista. Kiina ja Japani odottavat, miten EU:n ja Venäjän välisissä tullineuvotteluissa käy," painottaa Väyrynen.
Kun Venäjän jäsenyys WTO:ssa toteutuu, niin uusia tulleja ja määräyksiä sovelletaan myös Kiinan ja Japanin kauppaan Venäjän kanssa.
Venäjä on käytännöllisesti katsoen ainoa maa maailmassa, joka ei vielä ole WTO:n jäsen.
"Se on aivan epänormaali tilanne. Uskon, että Venäjästä tulee varsin pian WTO:n jäsen. Suomessa pääsemme tuon ajan ja korkeiden tullien yli puukaupan verohelpotuksilla."
Suomi informoi
Viroa ja Ruotsia
Väyrynen ei ota kantaa siihen, suosiiko Venäjä kahdenvälisiä sopimuksia eri maiden kesken ja lyö siten kiilaa EU-maiden välille.
"Nytkin me neuvottelemme kahdestaan eli EU ja Venäjä. Puutulliasia koskettaa EU:ssa myös Ruotsia ja Viroa, koska nekin tuovat melko paljon puuta Venäjältä. Me pidämme keskenämme yhteyttä ja pyrimme yhdessä vaikuttamaan komissioon. Suomi on informoinut Venäjän kanssa käymistään keskusteluista Ruotsia ja Viroa."
Eniten Venäjä vie puuta Kiinaan, sitten Japaniin ja kolmanneksi eniten EU-maihin, joista Suomi on selvästi suurin ostaja.
Väyrynen tyrmää arvion, että Suomi olisi voinut ottaa koivun erilleen puutullikiistassa.
"Sellainen väärä huhu on laskettu liikkeelle, mutta se ei pidä paikkaansa. Vuosi sitten Venäjä tunnusteli mahdollisuutta, että koivun lajittelua olisi laajennettu myös läpimitaltaan yli15 senttimetrin puihin. Siitä olisi tullut vielä monimutkaisempi lajittelujärjestelmä kuin nyt ja määräaikainen. Lisäksi Venäjä olisi halunnut kaikille muille puulajeille täysin vapaat kädet, vapaan tullihinnoittelun. Sellaiseen EU ja Suomi eivät voineet lähteä."
Silloin kuusi-, koivu- ja mäntytukin tulli olisi voinut nousta vaikka sataan euroon kuutiolta. "Niin olisi voinut käydä Venäjän esittämässä mallissa, mutta jo 50 euron tullikin estää tuonnin", sanoo Väyrynen.
Rekkamaksu tulee jossain muodossa
Väyrysen mukaan rekkamaksuasia toteutuu varmasti jossakin muodossa.
Eduskunta on aiemmin edellyttänyt lausumassaan, että 20 euron kauttakulkumaksu pitää periä. Liikenne- ja viestintäministeriö sekä valtiovarainministeriö ovat tahoillaan suunnitelleet Vaalimaan rekkaparkin rahoittamista 20 euron maksulla.
"Sitten on ulkoministeriön selvitys, joka ei kohdistu varsinaiseen kauttakulkuliikenteeseen eli siihen, että rekka tulee ulkomailta ja ajaa Venäjälle. Vaan se kohdistuisi liikenteeseen, jossa laivoilla tuodaan autoja tai kontteja Suomeen ja ne viedään edelleen edestakaisella rekkaliikenteellä Venäjälle. Sellaisesta maksun periminen ei näytä olevan EU:n direktiivien eikä Suomen solmimien sopimusten vastaista."
Manner-Euroopassa muun muassa Saksa ja Sveitsi ovat perineet jo useita vuosi kauttakulkumaksuja maiden läpi kulkevalta raskaalta liikenteeltä.
Väyrynen muistuttaa, että manner-Euroopan kauttakulkumaksut raskaalle liikenteelle ovat nousemassa. "Minusta on tärkeää, että jotain voidaan periä myös täällä Suomessa, sillä läpiajoliikenteestä on huomattavat kustannukset ja haitat."
Venäjä tiukempi neuvotteluissa
Väyrynen muistelee, että ensimmäistä kertaa ulkoministerinä ollessaan hänellä oli vastapuolella Suomessakin hyvin tunnettu Neuvostoliiton ulkoministeri Andrei Gromyko ja ulkomaankauppaministeri Nikolai Patolitshev.
Olivatko neuvottelut silloin helpompia kuin nyt?
"Olihan se silloin monella tapaa toisenlaista. Venäjällä on edetty kohti demokratiaa ja markkinataloutta, se kaikki on myönteistä. Huonoa on taas se, että järjestelmä on tullut hyvin monimutkaiseksi ja valta on hajautunut monelle taholle. Esimerkiksi puutulliasiassa on useita eri ministeriöitä, joille asia kuuluu tavalla tai toisella. Venäjälläkin on erilaisia lobbareita, jotka pyrkivät vaikuttamaan päätöksiin. Asioiden hoito on hankalaa, kun on vaikeaa tai mahdotonta keskustella asioista kaikkien niiden tahojen kanssa, jotka voivat vaikuttaa päätöksiin."
Väyrynen muistuttaa, että vanhassa järjestelmässä oli kommunistinen puolue, sen keskuskomitea, politbyroo ja puolueen tahtoa toteuttava valtiokoneisto.
"Siinä oli selvä järjestelmä, miten toimittiin. Olihan silloinkin erilaisia näkemyksiä, mutta viime kädessä oli aina olemassa yksi taho, joka päätti ja toteutti, mitä sovittiin. Siinä suhteessa nykyinen Venäjän valtajärjestelmä on hankalampi."
Puutulleista
ei syntipukiksi
Olisiko koko puutullikiistaa syntynytkään, jos Venäjän tilalla olisi Neuvostoliitto?
"Todennäköisesti ei, koska vanhassa järjestelmässä Neuvostoliitto toimi omien sääntöjensä mukaan, siellä valtio omisti kaiken ja määräsi kaikesta. Nyt Venäjän metsätaloudessa on yksityisiä toimijoita, siksi valtio toimii muun muassa tullien kautta. Järjestelmän muutos heijastuu puutulliasiaankin."
Väyrynen huomauttaa, että jo 1970-luvulta alkaen Neuvostoliitto ja myöhemmin Venäjä ovat halunneet myydä puuta Suomeen enemmän kuin Suomi on halunnut. "Nyt politiikka on sitten muuttunut toiseen ääriasentoon."
Onko mahdollista, että Suomen metsäteollisuus käyttää Venäjän puutullikiistaa vain syynä tuotannon supistamiseksi Suomessa?
"Ainakaan tähän asti annetut lausunnot eivät viittaa sellaiseen. Jos puu loppuu tehtailta, siitä voi aiheutua ikäviä sopeutuspäätöksiä ja sen vuoksi meidän pitää huolehtia, että puu liikkuu. Metsänomistajien pitäisi myydä nyt puuta, jotta sellu- ja paperitehtailla sekä sahoilla riittäisi raaka-ainetta ja työntekijöillä töitä", patistaa Väyrynen.
Hän muistuttaa, että suhtautumisessa metsään on ristiriitaisia näkemyksiä. "Kaupunkilaiset metsänomistajat ajattelevat, että se on metsän hävittämistä, kun sitä hakataan. Yli-ikäiset metsät pitää aikanaan uudistaa päätehakkuilla ja nuori metsä harventaa. Se on hyvää metsänhoitoa ja samalla hyvää ympäristönhoitoa."
Väyrynen on jo osallistunut puunmyyntitalkoisiin, kun hän myi äskettäin Tuusulan kolmen hehtaarin metsäpalstaltaan puut pystykaupalla.
Kesäloman alku meni Väyryseltä piloille WTO- ja puutullineuvotteluiden vuoksi. Hänen piti aloittaa loma jo lähes kaksi viikkoa sitten. Loma siirtyy myöhemmin talvella pidettäväksi, kun edessä ovat vielä budjettineuvottelut.