Talvinopeudet tulevat sittenkin voimaan porrastetusti eikä samana päivänä lokakuun alussa kaikkialla maassa, kuten tiehallinto suunnitteli. Liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtanen sopi asiasta tiehallinnon pääjohtajan Eero Karjaluodon kanssa.
Kiista talvinopeusrajoituksista oli kärjistymässä, kun kiukustuneet kansalaiset ottivat yhteyttä kansanedustajiin. Eduskunnan liikennevaliokunta ei kuitenkaan voi komentaa tiehallintoa, vaan ainoastaan lausua mielipiteensä. Kun liikennevaliokunta peräsi selvitystä asiaan liikenne- ja viestintäministeriltä, tämä puuttui pontevasti tapahtumain kulkuun. Neuvotteluissa päätettiin, ettei entistä käytäntöä muuteta.
Tapaus osoittaa, että kansalaisetkin voivat vaikuttaa edustajiensa välityksellä. Tiehallinnon ja muiden viranomaisten kannattaisikin hieman miettiä tekojaan ja päätöksiään ja muistaa, että järjen käyttökin on sallittua.
Suomi on pitkulainen maa. Matkaa päälaelta jalkopäähän on yli tuhat kilometriä. Lappiin voi sataa lunta samaan aikaan kun etelässä nautitaan intiaanikesästä. Siksi koko maan siirtäminen talvinopeusrajoitusten piiriin oli kestämätön ajatus. Moinen virkavaltaisuus olisi vain kiristänyt tunnelmaa tien päällä ja lisännyt piittaamattomuutta nopeusrajoituksista.
Talvirajoitukset kestävät koko maassa marraskuun alusta helmikuun loppuun. Paikallisten olosuhteiden perusteella nopeudet voidaan laskea jo lokakuun alusta ja jatkaa niiden voimassaoloa huhtikuun loppuun. Asiasta päätettäessä sää- ja keliolosuhteiden ohella huomioon otetaan myös pimeys ja riskit. Viimeksi mainittu toteamus lienee tiehallinnon vaatima hyvitys perääntymisestä.