Kuusamo Lämmin kesäsää houkuttaa ihmisiä paisteeseen, mutta auringonotossakin on syytä ottaa järki käteen. Tutkija Timo Turunen Lapin Ilmatieteellisestä Tutkimuskeskuksesta muistuttaa, että vaikka ultraviolettisäteilyn määrä on ollut viime päivinä Pohjois-Suomessa vain heikkoa, herkkä hipiä voi alkaa suojaamattomana punoittaa jo alle tunnissa.
Kärähtäneestä ihosta on jo sinällään omat vaivansa, mutta ennen kaikkea se lisää ihosyövän riskiä. Turusen mukaan ihon suojaamisen ohella liialliselta porotukselta kannattaisi varjella myös silmiään. Eli viimeistään silloin, kun aurinko on kivunnut sinitaivaalla lakipisteeseensä, tummat lasitkin olisi aiheellista asentaa nenälle.
Eilen UV-indeksi kävi Sodankylässä enimmillään hieman päälle kolmessa. Kajaanissa lähenneltiin neljää ja Helsingissä päästiin päälle viiden. Korkeimmillaankin säteilyn voimakkuus ei yltänyt missään päin valtakuntaa vielä voimakkaan kategoriaan. Turusen mukaan säteily on suurimmillaan silloin, kun aurinko on ylimmillään eli keskikesän hetkinä. Kevättalvella tosin lumen pinta saattaa kohottaa säteilyn määrää heijastusvaikutuksensa vuoksi.
Ilmakehän otsonikerros suodattaa säteilyä, ja vaikka se olisi ohutkin, annokset tuskin pääsevät kohoamaan Pohjois-Suomessa huolestuttaviin määriin. Teoreettisen laskentamallin mukaan esimerkiksi Sodankylän korkeudella arvo saattaisi nousta ainoastaan viiteen. Auringon korkeusasema on tärkein säteilyn voimakkuuteen vaikuttava tekijä, Turunen sanoo.
Lähempänä päiväntasaajaa, kuten Espanjan aurinkorannikolla, säteily onkin keskikesän aikaan yleisesti erittäin voimakasta.
Aavikkoilmasto
tuli pohjoiseen
Eilen Pohjois-Suomessa oli keskimääräisesti ottaen hieman lämpimämpää kuin maan eteläosissa. Helleraja (+25 astetta) ylittyi edellispäivän tapaan taas useilla paikkakunnilla, esimerkiksi Kittilässä, Muoniossa ja Sodankylässä.
Maapallon pohjoisilla keskileveysasteilla sää on tähän vuoden aikaan yleensä matala- ja korkeapaineiden vuorottelua, mutta nyt korkeapaine on jämähtänyt Suomen päälle. Se ohjaa Atlannilta saapuvat matalat eteläiselle reitille keskiseen Eurooppaan ja Mustanmeren seudulta kaakosta pääsee virtaamaan lämmintä ilmaa esteettömästi pohjoiseen.
Päivystävä meteorologi Alberto Blanco Ilmatieteen laitoksen Pohjois-Suomen aluetoimistosta kertoo, että vallitsevassa tilanteessa on erikoista kuivuus. Eilen kosteuslukemat olivat vain 15-20 prosentin luokkaa, mikä kertoo Pohjolassa elettävän nyt miltei aavikkoilmastossa. Ihmisten kannalta se ei ole yleensä niin epämielyttävän oloista kuin kostean ilmanalan hellesää.
Kuivuudesta johtuen Sallassa sattui keskiviikkona sellainen harvinainen tilanne, että saman vuorokauden aikana oli sekä hellettä että pakkasta. Yöllä lämpötila pääsi painumaan hieman miinuksen puolelle, koska kosteus ei ollut tasaamassa lämmön vaihtelua.
Blanco on tulkinnut sääkarttoja niin, että perjantaina kesän lämpöennätykset kohentunevat taas monilla pohjoisen paikkakunnilla. On tulossa sääjakson lämpimin päivä, jonka jälkeen viikonlopuksi hieman viilenee. Mutta ensi viikolla päästäneen jälleen yli 20 asteen lukemiin.
Blancon mukaan Pohjois-Suomen paikkakunnilla hellepäiviä on keskimäärin 3-5. Moni ehkä pelkää, että kiintiö onkin tämän vuoden osalta sitten käytetty, mutta ei huolta: Pitkäaikaistilastojen mukaan hellepäivät sattuvat yleensä heinäkuulle, ja kyllä se tulee olemaan tänäkin vuonna lämpimin kuukausi.
Vuoden aikaan nähden erittäin lämmin sääjakso on ollut maamiehen mieleen. Maanviljelijä Kauko Törmänen Kuusamon Kantokylästä kertoo, että viime päivinä peltoja on kunnostettu kiireen vilkkaa, ja nurmien kylvöihinkin on jo ennätetty. Jos kesä etenee tällä vauhdilla, tuorerehun korjuu voidaan aloittaa normaalia aikaisemmin eli jo ennen juhannusta, isäntä laskee.
Törmänen kertoo, että usein toukokuun lopussa märkyys on haitannut peltojen muokkauksia, mutta nyt siitä ei ole ollut pulmaa. Vaikka toukokuuhun mahtuu kylmäkin sääjakso, peltotöihin on ennätetty karjatilalla nyt yli viikon etuajassa.