Oulun ja Raahen seudun sekä Kalajokilaakson mukaantulo yritystukialueeksi on perusteltua. Koko Pohjois-Suomi on Euroopassa erityisen harvaan asuttu alue. Täällä täytyy olla myös joitakin muuttoa patoamaan pystyviä alueita.
EU:n komissio on lopultakin vakuuttunut siitä, että koko Pohjois-Suomi on Itä-Suomen ohella unionin oloissa asukasmäärältään ja elinkeinorakenteeltaan erityisen heiveröistä aluetta. Asia varmistui keskiviikkona EU:n komission linjatessa rahoituskauden 2007-2013 tukipolitiikkaa. Komission mielestä myös alueen muutamien teollistuneiden keskusten yritykset ansaitsevat valtion maksamaa tukea investoinneilleen ja kehityshankkeilleen.
Komission kanta on hyvin harkittu. Aluekehitys tarvitsee veturinsa. Lisäksi on huolehdittava siitä, että muuttoliike ei vie kaikkia lähtijöitä maan väkirikkaille alueille etelään. Siksi oli perusteltua, että Kalajokilaakson ohella uusina alueina tukikartalle nousivat myös Oulun ja Raahen seudut.
Tukipotti asukasta kohti jää Oulun seudulla jossakin määrin pienemmäksi kuin harvaan asutuilla alueilla. Silti varsinkin aloittelevien yritysten hankkeiden vauhditus on tärkeää myös suhteellisen vauraalla Oulun alueella. Yritysten puolestaan pitää muistaa, etteivät tuet tule itsestään. Niiden saanti edellyttää huolellista suunnittelua ja uskottavaa hakemusta.
Aluetukien euromäärät eivät ole vielä lopullisesti varmistuneet. Suomalaislähteet Brysselissä pitävät varmana, että nykyiset Tavoite1 -alueet saavat jatkossakin muita korkeampaa tukea. Ne ovat alueita, joilla on alle kahdeksan asukasta neliökilometrillä. Sellainen asukastiheys on EU:ssa kovin harvinainen.
Komissiossa onkin lämmetty ajatukselle, että Suomen harvaan asutut seudut rinnastetaan eräisiin Ranskan merentakaisiin, niin sanottuihin vaikeasti saavutettaviin alueisiin. Sinne on tulossa kansallisen rahan ohella yritystukea myös suoraan EU:n kassasta.
Tukikelpoiset alueet kutistuvat Suomessa hieman, mutta ei niin pahoin kuin neuvottelujen hankalimmissa vaiheissa näytti. Nykyisellä rahoituskaudella hieman yli 40 prosenttia suomalaisista asuu tukialueilla. Komissio kaavaili pudottavansa määrän 22:een. Keskiviikkona tehty päätös merkitsee lopulta sitä, että tukialueilla asuu kolmannes suomalaisista. Täkäläiset neuvottelijat osasivat vakuuttaa komission.
Komissio lupautui lisäksi kuuntelemaan ilman välikäsiä Pohjois-Suomen edustajien näkemyksiä alueen kehitystarpeista ensi syksynä Brysselissä. Tilaisuuteen on valmistauduttava hyvin.
Ennen seuraavan seuraavan rahoituskauden alkua Suomen hallituksen on tietysti tultava komission kanssa samalle linjalle tukipolitiikassa. Pohjois-Pohjanmaan maakuntajohtaja Pentti Lampinen on muistuttanut aiheellisesti, että tukialueen väen täytyy pitää ääntä hallituksen suuntaan, jotta budjettiin varataan riittävät määrärahat.
Pohjoisessa on tähänkin saakka ollut intoa ja osaamista kilpailla myös kansainvälisen huippuosaamisen saralla. Asiantuntijoiden palkkaus ja kehitystyön viimeinen silaus ovat joissakin tapauksissa kuitenkin niin suuri ponnistus, että onnistumiseen tarvitaan usein ainakin hieman ulkopuolista vauhditusta.
Yritystuet on Suomessa hyödynnetty EU-jäsenyyden aikana varsin tarkkaan. Ilman niiden vaikutusta työttömyys olisi kohonnut monilla alueilla suureksi. Tuella on jatkossakin samanlainen merkitys.