Maailman rahoituskriisistä ei selvitty Euroopassakaan ilman valtioiden väliintuloa. Suomeen kriisi ei ole toistaiseksi iskenyt voimalla, mutta sen vaikutukset heijastuvat väkisin myös tänne.
Yhdysvalloissa kesällä 2007 liikkeelle lähteneen rahoituskriisin vyöry täydellä voimallaan Eurooppaan kesti runsaan vuoden. Nyt vanhan mantereen valtiotkin joutuvat jo tukemaan horjuvia rahoitusmarkkinoita. Taloushistoriaan kirjoitettiin tiistaina ennennäkemätön luku, kun Naton jäsen ja Yhdysvaltain ystävä Islanti pyrki pystyssä pysyäkseen ripustautumaan Moskovasta saadun lainan varaan.
Kriisin erikoisiin piirteisiin kuuluu sekin, että se ravistelee myös niitä maita, joissa kansantalouden perustekijät ovat kunnossa. Tällainen on esimerkiksi Venäjä, jonka talouskasvu jatkuu vahvana, jonka valuuttavaranto on maailman kolmanneksi vankin, jonka ulkomainen velka on pieni ja jonka hyvinvointirahastoissa on noin 140 miljardia euron puskuri. Silti presidentti Dmitri Medvedev joutui tiistaina päättämään 27 miljardin euron tuesta maan tutiseville pankeille.
Toistaiseksi kyseessä on ollut ennen kaikkea pankkeja ja rahoituslaitoksia koskeva kriisi, jonka takana on maasta toiseen vyöryvä epäluottamuksen aalto. Kierre syvenee, kun pankit eivät uskalla myöntää luottoja toisilleen eivätkä yrityksille, ja samaan aikaan asiakkaat ovat alkaneet epäillä ei vain osakesijoitustensa vaan myös talletustensa kohtaloa.
Euroopan tilannetta on mutkistanut se, että talletussuojan taso on vaihdellut maittain. Se on luonut vaaraan, että talletukset lähtevät hallitsemattomasti liikkeille kohti niitä maita, joissa turva on paras.
Siksi oli hyvä, että EU:n valtiovarainministerit päättivät tiistaina nostaa yksityishenkilöiden talletussuojan vähintään 50 000 euroon ja että Suomi on ratkaisussa mukana vastoin valtiovarainministeri Jyrki Kataisen aiempia lausuntoja. Kyseessä tosin on vain vuoden mittaista ajanjaksoa koskeva suositus. Päätös kuitenkin rauhoittanee hermostuneita tallettajia.
Tulkinnanvaraisempi oli sen sijaan euroryhmän puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin ilmoitus, että kokonaisuuden kannalta tärkeiden finanssialan yritysten kaatuminen estetään. Sopii toivoa, että unionissa osataan arvioida, mitkä noita tärkeitä yrityksiä ovat.
Euroopan pörsseissä ei vielä tiistaina illansuussa nähty valtiovarainministerien päätöksen vaikutusta. Kurssit sahasivat hermostuneesti ylös ja alas. Ilmeisesti tilanne markkinoilla pysyy levottomana lähiaikoina.
Suomeen finanssikriisi on ulottanut lonkeronsa hitaammin kuin keskeisiin Euroopan maihin. Viime laman opettamana esimerkiksi suomalaispankit ovat osanneet välttää riskejä ja huolehtia vakavaraisuudestaan. Tavallisten ihmisten arjessakaan uusi kriisi ei vielä tunnu, ja suuri osa yrityksistä on välttynyt siltä yhä.
Siitä huolimatta on epärealistista olettaa, että Suomi selviää kuivin jaloin. Jos kasvu maailmalla pysähtyy tai hidastuu merkittävästi, kuten odotettavissa, se heijastuu väkisinkin myös Suomeen. Yksityiset investoinnit vähenevät ensin, kuten suhdanneherkällä rakennusalalla on jo nähty. Myös asuntojen hintojen laskua voi odottaa.
Sekä pää- että valtiovarainministeri ovat korostaneet, ettei Suomessa ole syytä suureen huoleen. Ei olekaan vielä, mutta vielä voi olla. Korostettu rauhallisuus on tärkeää, mutta hallitukselta edellytetään nyt myös korostettua tilanneherkkyyttä.