Toissa vuonna alkanut, susia koskeva oikeusjuttu Suomen valtion ja EU:n komission välillä päättyi ratkaisuun, joka on tasapainoinen ja järkevä. Y:n tuomioistuimen mukaan Suomen valtio ei myönnä metsästyslupia ottamatta huomioon suden uhanalaisuutta ja suojelun tarvetta. Oikeus perustelee näkemystään sillä, että susien määrä on kasvanut Suomessa viime vuosina rajatusta metsästyksestä huolimatta.
Vielä viime joulukuussa asia näytti olevan menossa toisenlaiseen päätökseen. Tuomioistuimen julkisasiamies Julianne Kokott oli silloin ratkaisuehdotuksessaan sitä mieltä, että Suomen valtio oli rikkonut unionin luontodirektiiviä vastaan myöntäessään susien kaatolupia poronhoitoalueen ulkopuolelle.
Sai Suomi tuomareilta myös sapiskaa. Ratkaisun mukaanhan Suomi on myöntänyt metsästyslupia ennaltaehkäisevästi myös muiden kuin ongelmasusien kaatoon. Se on EU:n ympäristölainsäädännön vastaista. Tämänhetkistä käytäntöä oikeuden kanta ei kuitenkaan muuta, sillä ennaltaehkäisevä sudenmetsästys on jo lopetettu.
Tuomioistuin pystyttää päätöksellään kirkon keskelle kylää. Se osoittaa, että myös Euroopan "kirkolla" voidaan tehdä syrjemmällä asuvien ihmisten elämää ja tuntemuksia kunnioittavia päätöksiä. Tosin parasta olisi, jos Suomi saisi itse päättää pedoistaan. Maassa on siihen riittävästi tietoa ja valistuneisuutta.
On päivänselvää, että susi kuuluu Suomen luontoon. Susien ja ihmisten yhteiselossa on kuitenkin tarpeen sellainen tasapaino, että lapset uskaltavat ilman petojen uhkaa leikkiä pihoilla ja kulkea kouluun. Myös kotieläimille pitää voida taata riittävä suoja petoja vastaan.