Jär­jes­tyk­sen­val­vo­jien oi­keu­det hei­ken­ty­neet

Järjestyksenvalvojien toimintaoikeudet ovat heikentyneet. Viimeisin laki järjestyksenvalvojista on vuodelta 1999, jota ennen järjestyksenvalvojia kutsuttiin järjestysmiehiksi.

Mies ovella. Jouni Pysäyksen mukaan nuoria on vaikea saada mukaan toimintaan. Naisia on järjestyksenvalvojina enemmän kuin aiemmin.
Mies ovella. Jouni Pysäyksen mukaan nuoria on vaikea saada mukaan toimintaan. Naisia on järjestyksenvalvojina enemmän kuin aiemmin.
Kuva: Päivi Kantonen

Järjestyksenvalvojien toimintaoikeudet ovat heikentyneet. Viimeisin laki järjestyksenvalvojista on vuodelta 1999, jota ennen järjestyksenvalvojia kutsuttiin järjestysmiehiksi.

"Laissa on menty huonompaan suuntaan. Aiemmin järjestysmies sai ottaa pahantekijän heti kiinni, nykyään järjestyksenvalvojan pitää ensin ottaa melkein itse nyrkistä ennen kuin tappelijan saa ottaa kiinni", toteaa Nivalan Urheilijoiden hiihtojaoston järjestyksenvalvojien esimies Jouni Pysäys.

"Tilanteiden tulkitseminen on nykyisin vaikeampaa, eikä tappeluihin uskalla puuttua yhtä herkästi kuin ennen. Jos taas kääntäisimme selkämme tilanteelle, saisimme syytteen heitteillejätöstä."

Pysäys on toiminut järjestyksenvalvojana Nivalan Tuiskulassa jo 23 vuotta. "Kaikkea on ehtinyt kuulla ja kokea vuosien varrella. Muutama vuosi sitten eräällä nuorten tanssipaikalla järjestyksenvalvoja otti kiinni miehen, joka aikoi raiskata naisen. Mies nosti syytteen järjestyksenvalvojaa vastaan ja järjestyksenvalvoja joutui maksamaan sakkoja."

"Suurin osa nuorista kuitenkin käyttäytyy hyvin ja vain pieni osa aiheuttaa järjestyshäiriöitä", hän painottaa.

Muutoksia vuoden 1999 lakiin järjestyksenvalvojista on tehty vuonna 2003.

"Uudet lisäykset täsmentävät lakia. Esimerkiksi järjestyksenvalvojaksi hyväksymisen peruuttamisesta on laissa täsmällisemmät ohjeet kuin aiemmin. Monelle järjestyksenvalvojana toimiminen on elinkeino, jolloin viranomaisen puuttuminen työhön tai luvan peruuttaminen täytyy olla hyvin perusteltua", kertoo Haapajärven kihlakunnan poliisipäällikkö Petri Oulasmaa.

Järjestyksenvalvojat koulutetaan kursseilla. "Kurssikokeessa ei pärjää yleistiedolla, vaan läpäisy edellyttää läsnäoloa kurssilla. Kysymyksiä kokeessa on muun muassa järjestyksenvalvojan oikeuksista sekä käytännön tilanteista ja kompakysymyksiäkin voi olla."



Rehellinen, luotettava
ja nuhteeton


Kurssien järjestämisestä huolehtii paikallinen poliisi yhdessä oppilaitosten kanssa. Järjestysmiehen pitää olla yli 18-vuotias henkilö, joka on saanut sisäasiainministeriön määrittämän koulutuksen. Järjestyksenvalvojaksi hyväksytylle annetaan järjestyksenvalvojan kortti.

"Järjestyksenvalvojan pitää olla rehellinen, luotettava ja nuhteeton, eikä taustalla saa olla rikoksia. Järjestyksenvalvojaksi hakijan hyväksyy kotipaikkakunnan poliisi. Hyväksynnät tehdään yksilökohtaisesti ja lupa myönnetään enimmillään viideksi vuodeksi. Jos uutta lupaa hakee määräajassa, ei koulutusta tarvitse uusia", kertoo Oulasmaa.

"Koulutuksessa oli noin seitsemän tuntia teoriaa lakiasioista, kaupungin järjestyssäännöistä ja alkoholimääräyksistä", kertoo järjestysmies- ja järjestyksenvalvoja -kurssit käynyt Pysäys.

"Kurssien sisältö oli asianmukainen, mutta voimankäytöstä kaipaisin lisää tietoa. Voimankäyttö-kursseja kuitenkin järjestetään harvoin, vaikka ne olisivat tarpeellisia. Järjestyksenvalvojan työssä joutuu tappeluihin mukaan, eikä mustelmia voi välttää."

Ilmoita asiavirheestä