Tuore laki järjestyksenvalvojien käytöstä vastaanottokeskuksissa ei ole saanut aikaan kentällä ainakaan dramaattista muutosta.
Lännen Median soittokierroksellaan tavoittamista suurista vok-toimijoista yksikään ei vielä ole järjestyksenvalvojia palkannut, vaikka laki olisi tämän sallinut jo vuoden alussa.
Lännen Media tiedusteli tilannetta SPR:ltä (43 vastaanottokeskusta), Pihlajalinnalta (5 keskusta), Luonalta (Espoon vok:t + yksi Vantaalla), Helsingin ja Tampereen kaupunkien vastaanottokeskuksista sekä maahanmuuttoviraston ylläpitämistä vastaanottokeskuksista Joutsenossa ja Oulussa.
Vuoden 2015 lopulla poliisihallitus esitti sisäministeriölle lakimuutosta, jolla järjestyslain mukaiset järjestyksenvalvojat voisivat valvoa vastaanottokeskuksien turvallisuutta. Laki tehtiin nopeasti, ja se tuli voimaan vuodenvaihteessa 2016-17.
Nyt siis näyttäisi, että vastaanottokeskukset hyödyntävät edelleen enemmänkin vartijoita, ja toki osan ongelmista voi ehkäistä jo ennalta.
– Jokaisessa keskuksessa toimii asukaskomitea, joka kehittää vastaanottokeskuksen toimintaa ja ratkoo arkipäiväisiä ongelmia. Tavoitteena on käsitellä vastaanottokeskuksen asioita ennen kuin niistä tulee ongelmia, jotka vaativat järjestyksenvalvojia, kertoo Pihlajalinnan viestintäpäällikkö Jatta Tuomikoski.
Juttua korjattu kello 17.48: Poistettu maininta, jonka mukaan vartijan ja järjestyksenvalvojan toimioikeudet eroaisivat toisistaan. Todellisuudessa laki yksityisistä turvapalveluista on uudistettu, ja tässä yhteydessä vartijoille lisättiin pääsyn estämistä koskeva toimivaltuus. Tämä tarkoittaa, että vartijoiden ja asetettujen järjestyksenvalvojien toimivaltuudet uudistetun lain myötä ovat asiallisesti toisiaan vastaavat.