Stora Enso käyttää selluntuotantoonsa yli 300-vuotiasta koskematonta aarniometsää, väittävät ympäristöjärjestöt Greenpeace, Luonto-Liitto ja Suomen luonnonsuojeluliitto. Järjestöt perustavat väitteensä näytteisiin, jotka ne keräsivät Stora Ensoa varten hakatuista männyistä Lapissa.
Järjestöjen mukaan Metsähallitus on tänä talvena hakannut neljää metsäaluetta, jotka kuuluvat Suomen suurimpiin vanhan, suojelemattoman ja koskemattoman metsän alueisiin.
"Mukana on täysin luonnontilaista aarniometsää Talluskotavaarassa ja Ahmatunturilla", sanoo Greenpeacen metsäkampanjavastaava Sini Harkki.
Harkin mukaan luonnonmetsien merkitys teollisuudelle on täysin marginaalinen eivätkä hakkuut työllistä muutamaa ihmistä enempää. Lisäksi Lapissa olisi runsaasti nuorta metsää selluteollisuuden tarpeisiin.
"Sen sijaan vanhat puut ovat kulttuurihistoriallisia muistomerkkejä. Ne kertovat muun muassa ilmastosta, kasvupaikan historiasta, paloista ja hyönteistuhoista. Metsien arvot muille elinkeinoille, maisemalle ja biodiversiteetille ovat mittaamattomat."
Luonto-Liiton metsävastaavan Risto Mustosen mukaan on uskomatonta, että koskematonta metsäalaa otetaan käyttöön aikana, jolloin metsäteollisuus on supistanut tuotantoaan rajusti.
"Tällaiset ikivanhat metsät ovat Euroopan mittakaavassa ainutlaatuisia, ja niiden tuhoaminen kertakäyttötuotteisiin on häpeällistä."
Luonnontilaiset metsät käyvät vähiin
Maailman metsistä luonnontilaisia on jäljellä viidennes. Suomen metsistä luonnontilaisia on alle viisi prosenttia. Harkin mukaan Suomella on globaali erityisvastuu pohjoisista männiköistä, sillä samanlaisia ei ole muualla.
Laajoja suojelemattomia aarniometsäkokonaisuuksia Lapissa on noin 30 000 hehtaaria Inarin eteläpuolella. Ne kaikki kuuluvat valtiolle.
Nämä alueet ovat noin promille Suomen metsistä. Valtaosa Suomen metsistä on jo pirstottu ja jonkinasteisessa talouskäytössä.
Harkin mukaan esimerkiksi Savukoskella ikimetsiä on hakattu huomattavasti pahemmin kuin samalla kohtaa Venäjän puolella.