Oulu Unicefin, SPR:n, WWF:n, Syöpäsairaiden lasten vanhempien yhdistyksen tai jonkun muun hyväntekeväisyysjärjestön kortti on monelle se ainut ja oikea tapa toivottaa hyvää joulua läheiselle, tuttavalle tai liikekumppanille. Oululainen Riitta Pohjamo esimerkiksi ei voisi kuvitellakaan lähettävänsä muita kuin hyväntekeväisyysjärjestöjen kortteja.
"Ideahan on siinä, että samalla kun muistaa toista, voi tukea jotain hyvää asiaa", Unicefin myyntipisteessä Stockmannilla alkuviikosta korttiostoksilla ollut Pohjamo arvioi.
Esimerkiksi Suomen Unicefille joulukorttien myynti on tärkeä varainhankinnan muoto. "Korttien osuus on myynnistämme noin 75 prosenttia, eli noin 1,3 miljoonaa euroa", Suomen Unicefin myyntipäällikkö Tuula Vikman kertoo. "Tärkeä merkitys on myös sillä, että saamme korttimyynnillä näkyvyyttä: brändimme ja asiamme tulee esille", hän lisää.
Merkittävänä varainhankinnan menetelmänä korttibisnestä pidetään myös Suomen Punaisessa Ristissä. "Merkittävän siitä tekee jo se, että se on niin perinteinen tapa. Perusvarainhankinnastamme kaikkien korttien osuus on suunnilleen 20 prosentin luokkaa. Vuosittain joulukorttitulot ovat olleet liki 300 000 euroa", SPR:n varainhankintapäällikkö Tuula Colliander sanoo.
Pelastakaa Lapset ry:stä puolestaan kerrotaan, ettei korttimyynti sinänsä ole isoa bisnestä. "Se muodostaa varainhankinnan tuotosta vain prosentin pari, noin 30 000 euroa vuositasolla. Korttimyynti onkin perinne, jota olemme halunneet pitää yllä asiakkaiden toiveesta", varainhankinnan suunnittelija Sanna Paaso luonnehtii.
Invalidiliitto ry:ssä taas harmitellaan rahankeräyslainsäädännön puolentoista vuoden takaista muutosta, joka supisti merkittävästi korteista saatavaa tuottoa. Muutos tarkoittaa käytännössä sitä, että koteihin ei saa lähettää rahankeräysmielessä enää esimerkiksi joulukortteja.
Lain mukaan keräykseen osallistujalle saa antaa vastikkeeksi vain rahankeräysluvan saajan tai keräyksen tunnuksen, jolla ei ole itsenäistä taloudellista vaihdanta-arvoa. Rahankeräystä ei myöskään saa järjestää siten, että kaupankäynti tai yhdistyksen jäsenhankinta ja rahankeräys ovat ilmeisessä vaarassa sekoittua keskenään.
"Pääosin yrityksille suunnatulla joulukorttimyynnillä saamme nykyään noin 100 000 euroa. Summa on tietysti merkittävä, kun muut rahahanat ovat tiukemmassa, mutta merkittävä oli sekin summa, mikä kertyi, kun vielä saimme lähettää kortteja joka kotiin. Silloin puhuttiin satojen tuhansien eurojen tuotoista", keräyspäällikkö Petri Äikiä huomauttaa.
Tämän vuoden tuotoista
ei vielä tietoa
Hyväntekeväisyysjärjestöissä on huomattu, että yritykset ovat viime vuosina vähentäneet joulukorttien lähettämistä, ja jotkut ovat luopuneet perinteestä kokonaan. Järjestöissä ei ole vielä tarkkaa tietoa tämän vuoden korttituotoista.
"Osa yrityksistä korvaa joulutervehdykset lahjoituksilla ja kertoo niistä asiakaskirjeissä tai lehti-ilmoituksin. Tämä trendi on ollut havaittavissa jo ennen nykyisen taloustilanteen kärjistymistä, mikä tosin sekin voi vaikuttaa nyt", Unicefin Vikman sanoo.
Yksityiset ihmiset ovat hänen mukaansa käyneet korttiostoksilla toistaiseksi jokseenkin tavanomaiseen tapaan.
"Kortin rinnalle on tullut muitakin tapoja muistaa läheisiä. Esimerkiksi eettinen lahja on suosittu vaihtoehto perinteiselle lahjalle, ja siihen liittyvä kortti korvaa osittain pelkän kortin lähettämistä", Vikman arvioi.