Testamenttilahjoitusten merkitys on kasvanut yleishyödyllisten järjestöjen toiminnan rahoituksessa. Suomessa testamenttien osuus on kymmenesosa koko järjestöjen varainhakinnasta. Kansainvälisellä tasolla järjestöjen varainhankinnasta noin neljännes koostuu testamenttivaroista.
Kirkon Ulkomaanapu on yksi niistä järjestöistä, joissa lahjoitusmäärät ovat viime vuosina nousseet. Vuonna 2013 Kirkon Ulkomaanapu ilmoitti aiempaa näkyvämmin mahdollisuudesta tukea sen toimintaa testamentein. Järjestö saikin testamenttilahjoituksia 1,3 miljoonalla eurolla, eli enemmän kuin koskaan aiemmin. Vastaavasti samana vuotena yliopistoista esimerkiksi Oulun yliopisto sai varoja testamenttien kautta 183 800 euroa ja Helsingin yliopiston rahastot 900 000 euroa.
Nyt järjestö on jälleen kampanjoimassa testamenttien teon puolesta, kun tammikuussa käynnistyi 14 yleishyödyllisen järjestön yhteinen Hyvä testamentti -kampanja.
Kirkon Ulkomaanavun varainhankinnan päällikön Johanna Karjalaisen mielestä tietoisuuden levittämisen ja kasvaneiden lahjoitussummien välille ei voi kuitenkaan vetää suoraa syy-seuraus-yhteyttä: Testamentti kun saattaa tulla voimaan vasta vuosia sen laatimisen jälkeen, eikä järjestö etukäteen tiedä ketkä testamenttilahjoituksia olisivat antamassa.
– Kampanja on voinut osittain vaikuttaa, mutta se ei ole niin suoraviivaista. Uskon, että sillä kyllä on ollut vaikutusta kasvuun, että olemme jo pitkään tuoneet testamenttilahjoitus-mahdollisuutta esille vaikkakin pienimuotoisesti, mutta kuitenkin säännöllisesti. Ajan mittaan järjestö on tullut yhä tunnetummaksi, ja nyt isoja ikäryhmiä on siinä iässä, Karjalainen toteaa.
Testamenttilahjoitukset vaihtelevat radikaalisti
Pelkkien testamenttilahjoitusten varassa järjestöjen toiminta voisi kuitenkin poukkoilla suuntaan jos toiseen. Radikaalit vaihtelut testamenttilahjoitusten määrissä on huomattu esimerkiksi Suomen eläinsuojeluyhdistysten liitossa. Parhaimmillaan lahjoitukset ovat olleet satojatuhansia euroja, joskus vain muutamia tuhansia euroja.
Järjestöjen yhteisessä kampanjassa myös mukana oleva SEY on kuitenkin hyvä esimerkki siitä kuinka lahjoituksilla on suuri merkitys toiminnan jatkumiselle. Etenkin SEY:n alkuvaiheilla 1900-luvun alussa testamenttien merkitys oli erittäin merkittävää siltä osin, että toimintaa edes ylipäätään nykyään on.
– Toisinaan testamentit ovat vaikuttaneet paljonkin ja testamenttivaroilla on pystytty koko toimintaa pyörittää. Kampanjaan lähdimme mukaan, koska koimme, että suomalaiset eivät tiedä tarpeeksi testamenttilahjoituksista. Yleishyödyllisille yhteisöille testamentatuista perinnöistä ei joudu maksamaan perintöveroa, jolloin se tukee suoraan tätä toimintaa eikä mene verottajalle, toteaa SEY:n varainhankkija Aura Yliselä.
Kirkon Ulkomaanavulla kuukausilahjoitukset ovat yhä suurin yksityislahjoittajilta saama varainhankinnan muoto. Vuonna 2013 yksityisihmisiltä ja yrityksiltä saamista lahjoituksista 32 prosenttia oli kuukausilahjoituksia ja 15 prosenttia testamentteja.