Vaikeat ajat helpottavat järjen käyttöä. Se nähtiin, kun UPM, Metsäliitto ja M-real ilmoittivat keskiviikkona järjestelyistään. Vielä kolmisen vuotta sitten osapuolet riitelivät Metsä-Botnian omistuksesta julkisesti.
Tässä kaupassa voittivat kaikki. UPM, M-real ja Metsäliitto allekirjoittivat keskiviikkona aiesopimuksen, jolla Metsä-Botnian Uruguayhin juuri valmistunut sellutehdas siirtyy UPM:n omistukseen, ja vastaavasti UPM myy Metsäliitolle 30 prosenttia omistuksestaan Metsä-Botniassa. UPM saa haluamansa sellutehtaan kasvavilta markkinoilta raaka-aineen äärestä, Metsäliiton omistama ja pahasti tappiollinen M-real saa sievoisen summan rahaa velkojensa maksuun.
Järjestely on myös periaatteellisemmalla tasolla oivallinen. Suomalaisten metsänomistajien Metsäliitto ja sen hallitsema M-real saavat selkeän enemmistön Metsä-Botniasta, jonka jäljelle jäävät tehtaat sijaitsevat Suomessa. Metsäliitossa ei tämän jälkeen tarvitse potea yhtä paljon huonoa omaatuntoa siitä, että kotimaassa tehtaita suljetaan ja investoinnit tehdään ulkomaille.
UPM:lle Fray Bentosin sellutehdas sopii täydellisesti. Lisäksi sille jäävä 17 prosentin siivu Metsä-Botniasta takaa riittävän määrän sellua Rauman tehtailta paperikoneita varten.
Kovat ajat nopeuttavat järjen käyttöä. Keskiviikkona julkistetun aiesopimuksen sisältö sopii sopimuskumppanien strategioihin täydellisesti ja helpottaapa vielä syvällä uivan M-realin asemaa ainakin hetkellisesti. Sopu on kouluesimerkki siitä, miten hyvä konsultti euro on.
Vielä kolmisen vuotta sitten metsäteollisuuden isokenkäiset olivat tukkanuottasilla Metsä-Botnian, joka käyttää markkinointinimenään pelkkää Botniaa, omistuksesta. Tällä hetkellä, ennen kuin keskiviikkona julkistetut kaupat on toteutettu UPM omistaa Metsä-Botniasta 47 prosenttia, M-real 30 prosenttia ja Metsäliitto 23 prosenttia.
UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen koetti aktiivisesti hankkia Metsä-Botniasta enemmistön jo vuonna 2006. Kun M-real päätti keventää omistustaan, se myi osakkeita Metsäliitolle, vaikka UPM lehtitietojen mukaan tarjosi parempaa hintaa. Metsäliitto-konsernin pääjohtaja Kari Jordan ja Pesonen ottivat julkisesti yhteen osakekaupasta.
Keskiviikkona aiemmat kinat olivat kuin poispyyhkäistyjä. "Kolme vuotta sitten oli kolme vuotta sitten", tyytyi Pesonen Kauppalehden mukaan kommentoimaan.
Suomalainen metsäteollisuus on kovin kiinnostunut investoimaan kauas merten taa. Venäjä saa ainakin vielä odottaa joitakin sahainvestointeja lukuun ottamatta. Jos Venäjän hallitus oletti, että puutullien reippailla nostoilla suomalaiset metsäjätit olisi saatu pakolla investoimaan maahan, erehdys osoittautui perusteelliseksi.
Mikään pakko ei tuo miljardiluokan investointeja ilman poliittista vakautta, toimivaa oikeusvaltiota ja täydellistä selkeyttä omistussuhteista. Sen päälle pitäisi olla kohtuuhintaista raaka-ainetta, energiaa ja työvoimaa. Venäjä häviää investointikisassa kaikilla osa-alueilla.
Suomessa on korkea aika ryhtyä pohtimaan, mitä metsäteollisuuden tilalle. "Suomi elää metsästä" -hokema on osaksi mennyttä aikaa ja joidenkin vuosien päästä pelkkää nostalgiaa. Kaikki metsäteollisuuden yksiköt eivät Suomesta lähde, mutta suuret investoinnit tänne on tehty. Sitä mukaa kuin nykyiset laitokset vanhenevat, niitä suljetaan yksi toisensa jälkeen.