Lukijalta
Mielipide

Järjestelmän etu ei ole välttämättä nuoren etu – uudistukset eivät ole nopeuttaneet lukiolaisten siirtymistä korkeakouluihin

Eri hallitusten ministerit ovat yrittäneet tehdä uudistuksia lukiosta jatko-opintoihin siirtymiseen.

Eri hallitusten ministerit ovat yrittäneet tehdä uudistuksia lukiosta jatko-opintoihin siirtymiseen. Huoli on ollut, että lukiolaiset siirtyvät liian hitaasti jatko-opintoihin. Vain noin 20 prosenttia siirtyy suoraan lukiosta korkeakouluopintoihin heti valmistuttuaan.

Lyhyellä aikavälillä on tullut ja tulossa neljä uudistusta lukio-opintoihin. Uudistusten oletettiin nopeuttavan lukiolaisten jatko-opintoihin siirtymisessä.

Ensikertalaisuuskiintiöt tulivat voimaan keväällä 2016. Ylioppilastutkinnon valmistumisehto muuttui syksyllä 2019. Keväällä 2020 ylioppilaskirjoitusten todistusvalinnalla valitaan opiskelijat korkeakouluihin. Pääsykoe jää myös toiseksi vaihtoehdoksi.

Myös lukio-opiskelu tulee muuttumaan kursseista jaksoihin. Ilmiöoppiminen tulee takaisin opintoihin. Ylioppilaskirjoitukset muuttuvat jälleen keväällä 2022.

Olemme lukiossa seuranneet Tilastokeskuksen tilastoista sitä, miten lukiolaisemme jatkavat jatko-opintoihin. Seurantaa on tehty kolme vuotta siitä, kun lukiolaiset olivat saaneet päättötodistuksen.

Seurannassamme ovat olleet tilastotiedot lukiostamme, Pohjois-Pohjanmaan lukioista ja valtakunnallisesti. Viimeisimmät tilastot ovat vuodelta 2017. Tilastotietojen mukaan jatko-opintoihin siirtyminen vain hidastui ensikertalaisuuden tullessa voimaan 2016.

Ensikertaisuuskiintiöiden oletettiin nopeuttavan lukiolaisen siirtymistä korkeakouluopintoihin. Nuoret ymmärtävät, ettei kannata ottaa opiskelupaikkaa vastaan silloin, kun valinta ei osu kohdalleen. Näin he säilyttävät ensikertalaisuutensa. Nuoret siirtävät valintaansa niin kauan, että mieluinen valinta tulee kohdalle. Muutaman vuoden jälkeen kaikki ovat vähitellen ensikertalaisia hakijoita.

"Tilastotietojen mukaan jatko-opintoihin siirtyminen vain hidastui ensikertalaisuuden tullessa voimaan 2016."

Ylioppilastutkinto uudistui syksyllä 2019. Jos nuori, syystä tai toisesta, jatkaa opintojaan neljännelle vuodelle, niin hänen tulee valita kaikki pakolliset kirjoitusaineet viimeistään kolmannen vuoden keväällä neljännelle vuodelle. Neljännen vuoden syksyllä ei enää voi valita kirjoitusaineita seuraavalle keväälle, ellei ole kirjoittanut hylättyä pakollisesta kirjoitusaineesta. Lisäyksiä voi tehdä vasta tutkinnon suorittamisen jälkeen.

Tällä on merkitystä nuoren jatko-opintoihin hakemisessa todistusvalinnalla. Tutkinto on saatava valmiiksi kolmessa ja puolessa vuodessa voidakseen hakea seuraavana keväänä jatko-opintoihin nuoren valitsemassa todistusvalinnassa.

Todistusvalinta tulee kolmantena uudistuksena keväällä 2020. Siis yritys jouduttaa opiskeluun lähtöä tällä menettelyllä. Tätä kokeiltiin osittain jo keväällä 2019.

Ammattikorkeakoulut ovat laatineet selkeämmän todistusvalintataulukon. Sitä on nuorten helpompi tulkita. Yliopistoilla on monimutkainen koulutusalakohtainen taulukointi. Nuoret joutuvat miettimään jo toisena lukiovuotena mihin ylioppilasaineisiin keskittyvät. Nyt näyttää siltä, että nuoret miettivät vielä enemmän opintojensa jatkamista neljänteen lukuvuoteen tämän todistusvalinnan vuoksi.

Lukio-opiskelun kurssit muuttuvat opintojaksoihin syksystä 2021 alkaen. Vanhaa ideaa ”ilmiöoppimisesta” aletaan soveltaa lukioissa. Sekä opettajilta että nuorilta vaaditaan asioiden ymmärtämisen lisäksi ymmärtämisen soveltamista. Tämä on aiemmin ollut korkeakoulujen tehtävää. Miten yo-kirjoitukset sitten sopeutuvat tähän, on mielenkiintoinen kysymys?

Mikä ensin näyttää järjestelmän edulta, ei välttämättä ole nuoren etu. Vielä uudistukset eivät ole nopeuttaneet lukiolaisten siirtymistä korkeakouluihin. Tilastotietojen ja arkitiedon mukaan näin.

Lukioikäisen nuoruusvaihe on onneksi säilynyt ennallaan ja nuoret tekevät ihan omannäköisiä ratkaisujaan jatko-opintoihin siirtymisessäkin. Ehkä ratkaisuja pitäisi tarkastella enemmän nuoruuden ikävaiheena huomioiden. Kyllä nuoret sitten ajallaan tulevat mukaan jatko-opintoihinkin.

Ajatukset muutoksissa ovat olleet hyvää tarkoittavia, mutta käytäntöön viilaamista ja tarkastelun näkökulman vaihtamista vielä tarvitaan.

Matti Strömmer

lukion opinto-ohjaaja

Ylivieskan lukio

Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!

Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.