Sisäministeri Kari Rajamäki (sd) vaatii tehokkaampia keinoja Viron ja Venäjän voimakkaan ja kansainvälisesti hyvin järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan. Myös rajat ylittävä viranomaisyhteistyö kaipaa hänen mielestään uutta potkua.
"Järjestäytyneen rikollisuuden sisäiselle turvallisuudellemme aiheuttama uhka on todellinen, ja sen mukaan siihen on myös reagoitava", Rajamäki sanoo.
Hänen mielestään riski on analysoitava perusteellisesti, ja se on sisällytettävä valmisteilla olevaan ulko- ja turvallisuuspoliittiseen selontekoon.
"Sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden raja ei ole enää niin selkeä kuin aikaisemmin. Siksi rikollisuuden aiheuttamaa uhkaa ei voi sivuttaa tästä selonteosta", Rajamäki sanoo.
Tehoa sopimuksiin
EU:n ja Venäjän välisen rikostorjuntayhteistyön tehostaminen on Rajamäen mielestä myös Suomen etu.
"Sopimus on olemassa, mutta konkretia puuttuu. Venäjä on saatava sitoutumaan siihen nykyistä paremmin", Rajamäki sanoo.
Tarkistamista vaatii hänen mielestään myös Suomen ja Venäjän kahdenvälinen rikostorjuntasopimus. Kymmenen vuotta voimassa ollutta sopimusta pidetään tavoitteiltaan sinänsä hyvänä, mutta toteuttaminen takkuaa.
"Viranomaisyhteistyö olisi saatava pelaamaan joustavasti ja nopeasti kännykkätasolla", Rajamäki sanoo.
Rikollisuutta torjutaan myös Itämeren maiden yhteisin ponnistuksin. Vuonna 1996 perustetun järjestäytyneen rikollisuuden vastaisen työryhmän vetovastuu on ensi vuonna Suomella.
Ulkoa ohjattua
Suomen järjestäytynyttä rikollisuutta johdetaan suurelta osin maamme lähialueilta, Virosta ja Venäjältä. Suomalaisrikollisten yhteydet näiden maiden rikollisryhmiin ovat muutenkin tiiviit. Keskusrikospoliisin mukaan hyvin verkottuneet ja ammattimaisesti johdetut ryhmät ovat suomalaisen rikostorjunnan suurin haaste.
Ryhmät hallitsevat huumeiden salakuljetusta ja levitystä sekä prostituutiota ja paritusta. Arsenaaliin kuuluvat lisäksi talousrikollisuus, rahanpesu, laiton asekauppa, väkivaltarikokset sekä ihmiskauppa ja -salakuljetus.
Rahassa mitattuna kyseessä on useiden satojen miljoonien eurojen bisnes, jonka torjuminen omin kansallisin voimin on mahdotonta.
Tärkeät yhteydet
Rikostarkastaja Sanna Palo Keskusrikospoliisista (krp) korostaa Suomen ja Venäjän välisen rikostorjuntayhteistyön tärkeyttä.
"Venäjä on suurin ja tärkein yhteistyökumppanimme rikos- ja oikeusapuasioissa. Saapuvia ja lähteviä oikeusapupyyntöjä on useita satoja vuodessa. Lisäksi tulevat erilaiset tiedonannot ja tarkistuspyynnöt", Palo sanoo.
Krp:n rikostietopalveluosastolla työskentelevä Palo myöntää, että yhteistyö ei ole aina kitkatonta.
"Yhteinen rikostorjuntasopimuksemme on sinänsä hyvä ja toimiva, mutta soveltamisessa on ongelmia. Tulkinnat toimintamalleista eivät mene aina yksiin", Palo sanoo.
Moskova hiertää
Venäjän tuoreet hallinto- ja lakiuudistukset uhkaavat lisäksi romuttaa sopimuksen tärkeimmän tavoitteen, joustavan esitutkinnan toteuttamisen.
"Uusi rikosprosessilaki on muuttanut poliisin ja syyttäjän välisiä toimivaltasuhteita. Virka- ja oikeusapupyynnöt joudutaan nyt kierrättämään Moskovan pääsyyttäjäviraston kautta, ja se hidastaa ja vaikeuttaa esitutkintaa", Palo sanoo.
Hänen mielestään sopimus olisikin päivitettävä vastaamaan tämän hetken tilannetta ja tarpeita.
Sisäministeri Kari Rajamäki sanoo toivovansa, että "hyvin toimineisiin suoriin viranomaiskontakteihin voitaisiin vielä palata".
"Nykytilanne vaikeuttaa lähialueilla toteutettavaa poliisiyhteistyötä, eikä se ole kummankaan maan etu. Asiasta on keskusteltu venäläisten kanssa", hän sanoo.
Suomen poliisijohto on esittänyt lisäksi Venäjän uuden huumekomitean sisällyttämistä sopimuksen piiriin. Poliisiyhteistyössä huumeiden torjunta on keskeisellä sijalla.