Järjestäytyneet rikollisryhmät suoristavat rivejään. Poliisiylitarkastaja Robin Lardot sisäasiainministeriön poliisiosastolta kertoo, että järjestäytyneiden rikollisryhmien toiminta Suomessa muuttuu yhä ammattimaisemmaksi ja kansainvälisemmäksi, minkä lisäksi niiden käyttämät otteet kovenevat.
"Tilanne on muuttunut poliisin kannalta haastavammaksi 10-15 vuodessa. Tällaista kissa-hiiri-leikkiähän tämä on", hän toteaa.
Lardotin mukaan Suomessa toimii lähes 90 erilaista järjestäytynyttä rikollisryhmää. Niiden koot ovat vuosi vuodelta kasvaneet, tällä haavaa järjestäytyneen rikollisuuden parissa toimii noin 1 200 ihmistä. Jäsenistä yli 20 prosenttia on ulkomaalaisia, enimmäkseen virolaisia ja venäläisiä. Ryhmiä toimii etenkin pääkaupunkiseudulla, mutta niitä löytyy myös muualta aina Pohjois-Suomea myöten.
Järjestäytyneen rikollisuuden päätoimiala on edelleen huumausainerikollisuus. Ryhmät hankkivat ja salakuljettavat Suomeen huumausaineita ja myyvät niitä eteenpäin. Ryhmät harjoittavat myös muun muassa rahanpesua, kiristystä, paritusta ja salakuljetusta, Lardot sanoo.
Henki pois jos eroat
Järjestäytyneisiin rikollisryhmiin päästään yleensä tekemällä rikoksia. Joihinkin ryhmittymiin ei edes oteta jäseniksi, ellei ole taustaa vakavista rikoksista.
Rikollisryhmien sisällä vallitsee hierarkia, työnjako ja kuri. Niillä on johtaja ja muun muassa erikoisosaajia. Yksi saattaa erikoistua esimerkiksi suhdetoimintaan ja toinen velan perintään. Ryhmän hierarkiassa voi kivuta eteenpäin esimerkiksi tekemällä rikoksia ylemmän portaan toimeksiannosta. Vaikka välillä jäädään kiinnikin, asema ryhmässä voi vankistua vankilamaineen ja siellä tapahtuvan verkostoitumisen myötä.
"Aika moni rikollisryhmien johtotehtävissä olevista on tänä päivänä heitä, jotka joskus kymmenen vuotta sitten toimivat esimerkiksi kuriireina", Robin Lardot valottaa.
Keskusrikospoliisin Oulun yksikön rikosylikomisario Ari Soronen sanoo, että ryhmän sisäisen kurin rikkomista seuraa yleensä rangaistus. "On tiedossa tapauksia, joissa sormi tai varvas on leikattu "maksuksi", hän kuvailee.
Järjestäytyneen rikollisuuden vastainen taistelu on Suomessa pitkälti poliisin, rajavartiolaitoksen ja tullin yhteistyötä. Ne ovat luoneet systemaattisen toimintatavan, jonka avulla saadaan jatkuvasti kiinni uusia rikollisia ja selvitetään rikoskokonaisuuksia. Muihin maihin laajennettavaksi ehdotetulla mallilla on pystytty poimimaan etenkin rikollisryhmien yläportailla istuvia henkilöitä.
"Yksittäisiin rikoksiin ei aina puututa välittömästi, vaan rikollista toimintaa voidaan seurata pidempään ylätason toimijoiden paljastamiseksi", Lardot kuvailee.
Todistajat kauhuissaan
Robin Lardot kaipaisi järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan lisäpanostusta lähinnä uuden lainsäädännön muodossa rikollisryhmää vastaan todistavien ihmisten suojeluun.
"On jo esimerkkejä siitä, että Suomessakaan todistajat eivät uskalla todistaa. Ilmiön ei saa antaa levitä. Olemme pulassa, jos kukaan ei näe eikä kuule mitään", Soronen sanoo. Hän puolestaan toivoo, että poliisi, syyttäjä ja tuomioistuimet hyödyntäisivät enemmän mahdollisuutta koventaa tuomioita rikollisryhmään kuulumisen vuoksi.
"Se olisi yhteiskunnan viesti siitä, että järjestäytynyttä rikollisuutta ei hyväksytä Suomessa."