Marraskuussa Jorma Ollilan johtama maabrändityöryhmä julkaisi loppuraporttinsa. Raportissa puhutaan muun muassa siitä, miten Suomi tulevaisuudessa ratkaisee maailman viheliäisimpiä ongelmia. Nobelisti Martti Ahtisaaren kotimaa ojentaa näin ihmiskunnalle auttavan kätensä.
"Suomen suurin vahvuus on maamme historiaan ja kulttuuriin pohjautuva ennakkoluuloton ja ratkaisukeskeinen tapa suhtautua ongelmiin. Kun tilanne on mahdoton, me sisuunnumme", raportissa todetaan.
Työryhmän mielestä sisuuntuminen ja ongelmien ratkaisukyky tulisikin nyt jalostaa keskeiseksi osaksi Suomen yhteiskunnallista ja taloudellista dynamiikkaa. Kansalaisten pitäisi panna hihat heilumaan, kun otamme porukalla vastuuta omasta ja maailman menosta.
Helsingin seudulla toimivan Aalto-yliopiston Tiedon ja innovaatioiden tutkimuskeskuksen pitkäaikainen johtaja Seija Kulkki jos kuka on näissä asioissa aallonharjalla.
"Raportti hahmottaa Suomesta kuvan sosiaalisten innovaatioiden Silicon Valleynä 2030. Tavoitteena on avoin, ihmiskeskeinen ja luova yhteiskunta, joka perustuu kansalaisten ja laajojen kehittäjäverkostojen yhteistyöhön luovassa ongelman ratkaisussa", Kulkki sanoo.
"Esimerkiksi monet energiansäästö-, luonnonsuojelu-, ilmaston muutos ja hyvinvointipalveluratkaisut vaativat kaikkien luovaa osallistumista. Näitä ongelmia ei ratkaista yksinomaan suljetuissa laboratorioissa, vaan keskellä elämän menoa ´elämän laboratoriossa´."
Tasavertaisten mahdollisuuksien tarjoaminen koulutuksessa ja terveydenhuollossa oli perusta, jolle suomalainen hyvinvointiyhteiskunta aikanaan luotiin. Maabrändissäkin luomistyötä jaetaan kaikille. Toimintaohjeita saavat taloyhtiöt, perheet, nörtit, perheenäidit, kassaneidit siinä missä ministeritkin.
Suomen aseman maailmassa voi perustellusti velvoittaa jokaisen asiaksi; sen verran korkeasti koulutettuja me olemme.
"Tämä on todella upea lähtökohta. Tarvitsemme kuitenkin ehkä uuden tulkinnan, mitä vanhat periaatteet -- kaveria ei jätetä, talkoot, sisu, porukalla tekeminen, itsestä ja muista vastuun kantaminen ja hyvä tahto -- tarkoittavat tässä ajassa. Näille olisi nyt kovasti uusiokäyttöä."
Yritysten brändäyksen ymmärtää, koska niiden pitää erottua joukosta. Sen sijaan kokonaisen maan kauppaaminen on monen mielestä tarpeetonta sanahelinää. "Voi tosiaankin pohtia, kannattaako tällaisia brändejä julistaa etukäteen. Pitäisikö vain toimia ja katsoa sitten, mihin se riitti", Kulkki myöntää.
"Raportin idea on silti valtavan upea ja haastava. Se luo kuvan uudenlaisesta ihmislähtöisestä yhteiskunnasta, joka perustuu luovuuskeskustelussakin esillä olleisiin pohjoisen länsimaisen yhteiskunnan perusarvoihin."
Näitä arvoja ovat muun muassa avoimuus, läpinäkyvyys, matalat horisontaaliset yhteiskuntarakenteet sekä avoimuus tiedonvälityksessä, päätöksentekoprosesseissa ja valmistelussa.
Monet asiat on ratkaistava ensin pienemmissä puitteissa, ennen kuin niitä lähdetään levittämään maailmalle. "Oulu on malliesimerkki seudusta, joka on alueellisesti pystynyt rakentamaan tällaista innovaatioekologiaa."
Lue lisää tiistain Kalevasta!
Vuodenvaihteessa alkaneessa juttusarjassa käsitellään luovuutta eri näkökulmista. Viimeinen osa ilmestyy ensi viikolla.