Oululainen anestesialääkäri Erkki Saarela lähtee perjantaina Punaisen Ristin avustustyöhön Bamin maanjäristysalueelle Iraniin. Työpaikaksi Iranissa tulee alueen ainoa toimiva sairaala, suomalais-norjalais-saksalainen kenttäsairaala. Sairaalan henkilökunta vaihtuu ensimmäistä kertaa kuukausi sitten tapahtuneen järistyksen jälkeen.
Iranissa odottavat haasteet ovat Erkki Saarelalle periaatteessa tuttuja: hän jo aikaisemmin ollut mukana Punaisen Ristin avustusryhmissä kymmenkunta kertaa eri puolilla maailmaa.
Aiemmin hän on kuitenkin ollut ainoastaan ihmisten aiheuttamien konfliktien alueella. Luonnonkatastrofin jälkeen avustusryhmän työ on hieman turvallisempaa kuin sodan tai muun ihmisten aiheuttaman konfliktin jälkeen.
"Nyt alueella ei ole ainakaan ristiriitoja eri ryhmien välillä. Punainen risti on alueelle varmasti tervetullut. Näin ei valitettavasti aina ole", Saarela kertoo.
Alun perin hän on lähtenyt mukaan toimintaan nuoruuden idealismin kannustamana. Meni kuitenkin vuosia ennen kuin nuoruusvuosien ihanteesta tuli totta ja hän lähti mukaan kriisialueiden avustustyöhön.
Osittain lähtöä lykkäsivät perhesyyt, osittain taustalla vaikutti myös pienoinen pelko kriisialueiden monista vaaroista.
Ainoa sairaala
Suomalais-norjalais-saksalainen kenttäsairaala on ainoa Iranin maanjäristysalueella toimiva sairaala. Se palvelee alueella useita satoja tuhansia ihmisiä. Sairaalassa hoidetaan käytännössä koko alueen asukkaiden kaikki vaivat.
"Nyt työ on jo hieman erilaista kuin heti järistyksen jälkeen: kaikkein hätäisimmät asiat on jo tehty. Työmme pääpaino on edelleen loukkaantuneiden hoitamisessa. Monien järistyksessä aiheutuneiden vammojen hoitaminen kestää useita kuukausia", Erkki Saarela kertoo.
Tekijältään kriisialueiden avustustyö vaatii ennen kaikkea rautaista ammattitaitoa. Lääkärien on pystyttävä toimimaan haastavissa olosuhteissa ja vaatimattomilla välineillä.
Tarttuva tauti
Ankarissa olosuhteissa työskenneltäessä myös työntekijän omien asioiden täytyy olla kunnossa. Katastrofialueella avustustyöntekijän ei ole vara vaalia työaikoja tai katsoa kelloa.
Matkaan kriisialueille Erkki Saarelaa ajaa ennen kaikkea auttamisen halu.
"Mutta aina mukana on myös vähän seikkailun halua. Vuodesta toiseen kriisialueilla kiertävät aika pitkälti samat avustustyöntekijät. Tämä on vähän niin kuin tauti, joka tarttuu", hän sanoo.
Myös Saarelan perheessä tauti on levinnyt: vaimo on niin ikään lääkäri, ja myös hän on ollut tekemässä työtä katastrofialueilla. Aviopari on ollut avustustyössä samoissa paikoissakin, kuitenkin eri aikoihin.
Vaikka idealismi ajaa auttajan matkaan, realismi täytyy muistaa säilyttää aina avustustyössä.
"Kaikkia ei voi koskaan auttaa. Se täytyy myös muistaa. Se on yksi osa ammattitaitoa."