Kuluttajavirasto haluaa puuttua vilpillisesti toimiviin yrityksiin nykyistä järeämmin. Se toivoisi saavansa rangaista sakoilla niitä yrityksiä, jotka toimivat selvästi lakeja ja säännöksiä vastaan ja hyötyvät menettelyllä kilpailijoihinsa nähden.
Virasto haluaisi käyttöönsä uusia keinoja, joista Norjassa ja Ruotsissa käytössä oleva markkinahäiriömaksu voisi olla yksi vaihtoehto.
"Sen voisi määrätä yritykselle, joka ei noteeraa viranomaisten yhteydenottoja tai niillä ei ole siihen toivottua vaikutusta. Markkinahäiriömaksulla voisi saada haluttuja vaikutuksia nopeammassa ajassa", Kuluttajaviraston lakimies Katri Väänänen selittää.
Tällä haavaa Kuluttajavirasto voi puuttua väärin toimivien yritysten käytäntöihin markkinointikiellolla.
Jos yritys vastustaa kieltoa, asia viedään markkinaoikeuteen. Työläs oikeusprosessi sitoo voimavaroja ja vie käytännössä vuosia, minkä aikana yritys voi jatkaa väärää markkinointiaan. Siksi Kuluttajavirasto kaipaa uusia konsteja varmistaakseen valvonnan uskottavuuden ja markkinoiden toimivuuden.
"Keinovalikoimamme on vanhentunut. Tarvitsemme tehokkaampia puuttumismahdollisuuksia."
Väänänen nostaa markkinahäiriömaksun esiin kertoessaan, millaisia ongelmia Kuluttajavirastolla on ollut senttihuutokauppa Fiksuhuudon kanssa. Se saa jatkuvasti kuluttajilta yhteydenottoja siitä, että asiakkaiden huutamien tuotteiden saaminen on kestänyt luvattua kauemmin. Tavaroiden saaminen on pisimmillään vienyt jopa vuoden, eivätkä kaikki ole saaneet niitä lainkaan.
Myös Fiksuhuudon asiakaspalvelun tavoittamisen kanssa on ollut hankaluuksia.
"Välillä tilanne parani, mutta edelleenkään se ei ole hyvä. Ongelmat ovat kestäneet liian kauan."
Lue lisää maanantain Kalevasta!