Suomi varautuu terrorismiin ja terrorismin torjuntaan uusilla keinoilla, joista kerrottiin hallituksen budjetti-infossa torstaina. Paineet turvallisuusavauksiin ovat kasvaneet eri puolilla Eurooppaa tapahtuneiden, mutta erityisesti Turun, terroritekojen jälkeen.
Samalla ilmapiiri on muuttunut vastaanottavaisemmaksi toimille, jotka muissa olosuhteissa voisivat tuntua ylimitoitetuilta.
On ymmärrettävää, että hallituksen oli pakko reagoida Turun jälkeen järeämmin keinoin. Muutoin se olisi näyttänyt heikolta.
Selvää pitäisi olla, että viranomaisilla on voitava olla riittävät ja oikein mitoitetut keinot pitää huolta kansallisesta turvallisuudesta. Tarkkana on oltava siinä, että keinot ovat lainmukaisia ja istuvat kansainvälisiin sopimuksiin. Oikeusvaltioperiaatteesta ei ole varaa lipsua missään olosuhteissa.
Poliisi ja Suojelupoliisi saavat yhteensä 50 miljoonaa euroa lisämäärärahaa ensi vuodelle. Myös oikeuslaitos saa varoja, jotta turvapaikanhakijoiden valitusten käsittely nopeutuisi.
Viranomaisten keinot puuttua uhkiin laajenevat. Hallitus listasi budjettiriihessä uusia tai jo suunnitteilla olevia toimia, joilla turvallisuustilannetta on tarkoitus parantaa. Vireillä on myös merkittävä tiedustelulainsäädännön voimaansaattaminen kiireellisenä jo tämän vaalikauden aikana.
Melkoinen voimainponnistus tulee olemaan, kun kaikista kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneista henkilöistä tehdään uhka-arviot. Tässä on syytä muistaa, että Turun puukottajasta oli tehty Suojelupoliisille ilmoitus, mutta vihjeeseen ei tartuttu. Tarvittaessa kielteisen päätöksen saaneet voitaisiin poimia säilöön kunnes heidät poistetaan maasta. Erillisiä palautuskeskuksia ei kuitenkaan ole tulossa.
Lainvoimaisen kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita on nyt noin 1 400. Heillä on edessään maasta poistaminen. Huomattavasti enemmän on niitä, jotka kielteisen turvapaikkapäätöksen jälkeen odottelevat valitusten käsittelyä. Lisäksi on niitä, jotka ovat kadonneet vastaanottokeskuksista. He ovat joko jatkaneet matkaa muihin maihin tai he ovat jääneet maahan laittomasti.
Poliisin näkemyksen mukaan laiton maassa oleskelu ei toistaiseksi näyttäisi lisääntyneen. Tilanne voi kuitenkin muuttua, kun lainvoimaisia kielteisiä turvapaikkapäätöksiä ropisee lisää.
On myös hyvä tietää, että kaikki turvapaikanhakijat eivät poliisin mukaan pimitä henkilötietojaan, vaan valtaosa turvapaikanhakijoista kertoo oikeat tietonsa. Kielteinen turvapaikkapäätös ei liioin tee kenestäkään rikollista.
Vihervasemmisto ja kansalaisjärjestöt ovat huolissaan, miten käy paperittomien auttajille. Ministerit vakuuttavat, että auttamista ei olla kriminalisoimassa jos se ei estä viranomaisten työskentelyä. Jo nyt tällaisesta on rapsahtanut sakko.
Jatkossa oleskelulupa voitaisiin peruuttaa, asettaa maahantulokielto tai lakkauttaa pakolaisstatus. Järeä ja konkreettinen keino olisi myös kansalaisuuden ottaminen pois niiltä kaksoiskansalaisilta, jotka syyllistyvät terroritekoihin.