Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) tutkija Keijo Juntunen esittää, että toinen Pyhäjokisuun haaroista tukittaisiin ainakin joksikin aikaa, jotta nähtäisiin nousisiko lohi nykyistä paremmin Pyhäjokeen. Toista pääuomaa voitaisiin syventää.
Joen tilaa tarkasteltiin kuudennen kerran järjestetyssä Pyhäjoki-symposiumissa. Sen tavoitteena on luoda katsaus Pohjanmaan jokien kunnostamiseen ja virkistyskäytön kehittämiseen sekä ideoida uusia toteuttamiskelpoisia jokien hyötykäyttömuotoja.
Juntusen ehdottamassa ratkaisussa puututtaisiin vain joen virtaamiin. Pyhäjoen taajamassa olisi edelleen kaunis joki. "Ratkaisu vaatii rahaa, uskallusta ja yhteistä tahtoa", hän sanoi.
Lohi on kotiutettavissa Pyhäjokeen Juntusen mielestä vain uuden ajattelun, yhteisvastuun ja yhdessä tekemisen kautta. Hän puhui lohesta ja kotiseututyöstä ja kyseli voiko paikallishistoriasta tulla kehittämisen este. "Alueen kunnilla on ristikkäisiä tavoitteita ja yhteisiä kehittämishankkeita puuttuu.
""Pyhäjokilaakso ja lähirannikon todellinen yhteistyö puuttuu kuten monen muunkin joen kohdalla. Kalastuksen säätelyä olisi tehostettava ja pyyntimuotoja olisi harkittava. Lohen kotiuttaminen on niin vaikeaa, ettei se onnistu yksin yrittämällä. Vaaditaan monen seutukunnan ja vielä useamman kunnan yhteistä sitoutumista asiaan."
Kesävettä liian vähän
Lohen nousussa kangertaa Juntusen tutkimusten mukaan kesäveden vähyys. Siihen vaikuttavat vesivoimatalous, ojitus ja luonto. "Pyhäjoen alaosa on pirstaleinen, mikä ei sovi lohelle. Suurimpia ongelmia on etelähaara. Alakoskien kunnostukset ovat tekemättä. Pohjoishaara on padottu, eivätkä kalatiet toimi kunnolla. Joessa on myös muita nousuesteitä kuten myllyjä ja sahoja."
"Lohet kalastetaan merellä ja viimeistään rannikolla ennen kuin ne ehtivät jokeen. Kotiutumisella on myös biologisia ongelmia, joita kaikkia ei tiedetä."
RKTL aikoo Juntusen mukaan jatkaa tutkimuksiaan ja niihin haetaan uusia suuntia. Kun on ollut epäilyksiä siitä, että Tornionjoen lohikanta ei ole hyvä Pyhäjoelle. RKTL on mukana myös pohtimassa suurempia teknisiä ratkaisuja joen alaosalla.
Keijo Juntunen totesi Pyhäjoen olleen todellinen lohijoki, ja varhaisimmat viittaukset siitä löytyvät 1500-luvulta. Lohta on pyydetty ja satu joesta tuhansia ja jopa kymmeniä tuhansia kiloja.
"1900-luvulla siirryttiin voimakkaampaan ruoppaukseen ja se on ollut surkeinta aikaa lohihistoriassa. 1950-luvun vaihtessa lohi oli käytännössä kuollut sukupuuttoon."
Vuonna 1997aloitettiin lohen kotiuttamisohjelma, ja istutusmäärät ovat olleet huomattavia.
"Jokisuulle palaa aikuisia lohia vuosittain. Se osoittaa, että vaelluskierto istukkailla toimii. Lohen on havaittu kutevan. Luonnonpoikasia on vielä vähän, ja nousu ei etene suunnitellusti. Pyhäjoen kalasaaliissa ei ole juurikaan lohta. Lohisaalis Pyhäjoen edustalta ilman rysäsaalista oli viime vuonna 300-400 kiloa. Rysillä ja loukuilla saatiin karkean arvion mukaan lohta lisäksi 1 200-2 400 kiloa."