Oulu porskutti kymmenisen vuotta sitten aivan omassa kastissaan uusien työpaikkojen luojana. Seudun teknologiateollisuuden kehitys oli niin huimaa, että se nosti Oulun verrattomaksi edelläkävijäksi ei pelkästään Suomessa, vaan koko maailmassa. Sitten buumi tasaantui, ja kaiken päätteeksi pari vuotta sitten iski maailmanlaajuinen talouskriisi.
Tällä viikolla Oulussa vieraillut Sitran yliasiamies Mikko Kosonen sanoi Kalevan haastattelussa, että Oulu on samojen haasteiden edessä kuin koko Suomi. Muutaman harvan tukijalan varassa ollut taloudellinen toiminta on saatava laajenemaan useaan eri suuntaan. Hänen mukaansa myös johtajuuden on muututtava: hierarkkisuudesta on päästävä eroon ja siirryttävä innostavaan johtamiseen.
Perinteisiltä aloilta tulee arvioiden mukaan häviämään 100 000 työpaikkaa. Vaikka terveydenhuoltoalalle ennustetaan vastaavasti tulevan 150 000 uutta, luku tuntuu karmaisevalta. Kun tiedetään, että Oulu on kuluneet vuodet ollut Nokian tukiasemateollisuuden ja ohjelmistotuotannon varassa, huoleen on syytä entistä enemmän.
Nokia antoi tällä viikolla tulosvaroituksen, koska sen tasokkaammat puhelimet eivät mene tarpeeksi hyvin kaupaksi. Vaikka tulosvaroitus ei merkitse välittömiä toimia esimerkiksi Oulun yksiköissä, huonoihin uutisiin jouduttaneen varautumaan. Nokia on vähentänyt väkeään myös Oulusta, vaikka yhtiö on edelleen merkittävä työllistäjä kaupungissa. Oulun ja koko Suomen on etsittävä keinoja Nokia-riippuvaisuuden vähentämiseksi.
Paras keino tukkia työpaikkavaje on luoda rohkeasti uutta yritystoimintaa. Teknologiakaupunkina Oulun on pysyttävä maailman kärkikaartissa. Yhtäältä aluetta auttaa osaavan työvoiman riittävyys. Uhkana on, että korkeaa osaamista alkaa olla monessa muussakin paikassa eri puolilla maailmaa, ja paljon halvemmalla. Takavuosien Kiina-ilmiö on alkanut laajentua korkeaa koulutusta vaativiin töihin.
Energia, ilmasto, hyvinvointi ja uudet mediat, kuten Facebook, ovat Kososen ehdotuksia elinkeinotoiminnan laajentamiseksi perinteisen teollisuuden ulkopuolelle. Tilannetta helpottaa se, että Oulussa on hyvä teknologinen pohja kaikille niille. Lisäksi kaupungin johto, sekä virkamiehet että poliittiset päättäjät, ovat kyllin edistyksellisiä viemään näitä asioita eteenpäin.
Mitä Oululle oikein tapahtui? Vuonna 2001 kaupunki, yliopisto ja monet alueen teollisuuden toimijat julkistivat mahtipontisesti kvanttihypyn. Sen piti nostaa alueen kehitys moneen potenssiin.
Kvanttihypystä vaiettiin jonkin ajan päästä ja alettiin hokea muun muassa triple helixstä ja Oulun inspiroivuudesta. Jäivätkö teot mahtipontisten sanojen ja iskevien lauseiden jalkoihin?
Jos niin kävi, nyt viimeistään on tekojen aika. Muutos vaatii rohkeutta ja päätöksiä. Monesti huonokin päätös on parempi kuin ei päätöstä lainkaan. Oululaisittain ilmaistuna: Jappasun aika on kerta kaikkiaan ohi.