Tokio
Valta saattaa vaihtua Japanissa. Lähes koko sodanjälkeisen ajan maata hallinnut liberaalidemokraattinen puolue (LDP) voi joutua oppositioon.
Gallupit povaavat menestystä eensi sunnuntaina parlamenttivaaleissa suurimmalle oppositiopuolueelle, Japanin demokraattiselle puolueelle DPJ:lle.
"Japanilaisten on tullut aika kirjoittaa oma historiansa", julisti Japanin demokraattisen puolueen DPJ:n puheenjohtaja Yukio Hatoyama. Puolueelle on nyt tuulta purjeissaan.
Historiallinen
käänne tulossa
Alamäessä olevaa liberaalidemokraattista puoluetta LDP:tä edustava pääministeri Taro Aso puolestaan varoitti, että hänen puolueensa on "ainoa, joka pystyy suojelemaan kansakuntaa ja turvaamaan japanilaisten elintason".
Vaaleista on tosiaan tulossa "historialliset": ensimmäisen kerran vuoden 1955 jälkeen.
LDP, joka on ollut vallassa käytännössä tauotta (lukuun ottamatta yhdeksän kuukauden jaksoa vuosina 1993-1994) saattaa menettää paitsi ehdottoman enemmistönsä (302 alahuoneen 480 paikasta), myös asemansa hallitsevana puolueena.
Mikäli äänestäjät äänestävät niin kuin he tekivät viimeisissä paikallisvaaleissa, liberaalidemokraattinen puolue häviää. Gallupit vahvistavat tämän mahdollisuuden.
Ainoa tuntematon tekijä on tappion laajuus, mikä puolestaan ratkaisee, miten laajasti poliittiset voimat järjestäytyvät uudelleen.
Pääministeri
hyvin epäsuosittu
Kilvassa on mukana tusinan verran ryhmittymiä, mutta todellinen taistelu käydään kahden suuren puolueen, liebraalidemokraattien ja demokraattien välillä.
Tällä hetkellä kaikki tuntuvat odottavan muutosta. Eikä LDP enää ole muutosviestin kantaja. Se näyttää hävinneen tämän kierroksen.
Taro Aso on - möhläystensä ja onnettomien sanankäänteidensä vuoksi - kovin epäsuosittu, mikä on vielä pahentanut näitä oireita.
Puolueiden välillä
vain vähän eroja
Mutta äänestäjille ei kuitenkaan ole tarjottu "hedelmällistä vaihtoehtoa", kuten politiikantutkija Jiro Yamaguchi asian ilmaisee.
Kun keskustavasemmiston (DPJ) vaihtoehtona on keskustaoikeisto (LDP), se ei tarjoa avainta poliittisen tilanteen ymmärtämiseen, sillä molemmissa ryhmissä on aineksia sekä oikeistosta että vasemmistosta.
Puolueet eivät juuri eroa toisistaan perustavissa kysymyksissä (perustuslaki, turvallisuuden takaaminen), ja niiden äänestäjäkunta on käytännöllisesti katsoen sama. Demokraattinen puolue, joka heiluu liberaalien ja konservatiivisten näkemysten välillä, on liikkuva maalitaulu LDP:lle, joka syyttää sitä "vastuuttomuudesta".
Sosiaaliturva ja
työllisyys avainteemat
Ulkopolitiikassa DPJ on kovin välttelevä. Puhuttuaan ensin nykyistä paremman strategisen tasapainon puolesta suhteissa Yhdysvaltoihin se siirtyi kohti keskustaa "realismin" nimissä.
Ulkopolitiikka ei kuitenkaan ole äänestäjien suurin huolenaihe. Työllisyys, sosiaaliturva ja elintason säilyttäminen sen sijaan ovat.
Kun liberaalidemokraatit korostavat talouden elvyttämistä, DPJ vaatii kansantulon uudelleenjakoa.
LDP kannattaa verouudistusta, johon sisältyisi arvonlisäveron korottaminen. DPJ torjuu verouudistuksen ja vakuuttaa, että sosiaalimen ot on mahdollista rahoittaa lopettamalla julkisessa taloudessa harjoitettu tuhlaus, joka hyödyttää erilaisia eturyhmiä.
Tyytymättömiä
kaikkialla
Onnistuisiko demokraattinen puolue valtaan noustuaan olemaan riittävän vahva ja yhtenäinen ajaakseen "poliittisen johtajuutensa" läpi byrokratiassa, kyselee keskustavasemmistolainen Asahi-päivälehti.
Puolueohjelmista riippumatta ratkaiseva tekijä äänestäjien ratkaisuissa näyttää olevan luottamus siihen, pystyykö jompikumpi puolue rauhoittamaan japanilaisten mielissä kytevän huolen.
Tyytymättömiä yhteiskuntaryhmiä on useita: maanviljelijät, pätkätyöläiset - heistä monet nuoria - ja vanhukset, jotka kärsivät sosiaaliturvan puutteista.
"Sosiaalipalvelut eivät enää vastaa väestön odotuksiin, ja kansakunta on huolissaanÊ6; Japanilaiset äänestävät sitä puoluetta, jonka he uskovat pystyvän takaamaan suhteellisen hyvinvoinnin ja pyyhkimään pois sääntelyn purkamisen kielteisen perinnön", Jiro Yamaguchi jatkaa.
©(2009) Le Monde. Distributed by The New York Times Syndicate
