Japanin-vastaisuus nostaa päättää Kiinassa osin hallituksen kannustamana. Maan kommunistisen hallituksen suurena pulmana on kuitenkin estää kansalaisten mielenilmausten kääntyminen sitä itseään vastaan, arvioi Suomen johtava Kiina-tutkija Linda Jakobson.
"Kun marxismi on ideologiana poissa, nationalismi on käyttökelpoinen", arvioi Jakobson uuden Kiinaa esittelevän kirjansa julkistamistilaisuudessa keskiviikkona Helsingissä.
Pekingissä asuvan ja työskentelevän Jakobsonin mukaan nationalismin kasvu on osittain luonnollista ja ymmärrettävää, sillä Kiinan nousu on ollut äärimmäisen nopeaa.
Sen jälkeen kun maa aloitti uudistuspolitiikkansa 1970-luvun lopussa, on ainakin 200 miljoonaa ihmistä noussut pois köyhyydestä lyhyemmässä ajassa kuin koskaan aikaisemmin historiassa.
Hallitus hyväksyi
Japani-protestit
Ulkopoliittisen instituutin Kiina-ohjelman johtajana työskentelevän Jakobsonin mielestä kuitenkin esimerkiksi se, että maan myös viralliset tiedotusvälineet kertoivat viime keväisistä Japanin-vastaisista protesteista, osoittaa hallituksen hyväksyneen toiminnan. Tässä piilee kuitenkin myös suuri vaara sen itsensä kannalta.
"Hallituksen on yhä vaikeampi perustella sitä, että Japania saa arvostella, mutta ei puoluetta", sanoi Jakobson.
Kiinan tulevaisuus ja taloudellinen kehitys riippuu paljolti siitä, miten kommunistisen puolue pystyy vastaamaan markkinatalouden ja maan sisäisen kehityksen haasteisiin.
Kiinaa on
vaikea hallita
Kiinan ongelmana on maaseudun ja kaupunkilaisten välinen syvä kuilu.
Samaan aikaan kun rannikkokaupungit vaurastuvat, elävät esimerkiksi Länsi-Kiinan noin 340 miljoonaa asukasta lähes kehitysmaaolosuhteissa.
"Telekommunikaatiovallankumouksen seurauksena Kiinaa on tänä päivänä paljon vaikeampi hallita kuin 1980-luvulla. Tieto ulkomaailmasta kulkee syrjäseuduille asti. Maaseutuasukkaiden ei voida olettaa hyväksyvän loputtomiin historiallista osaansa sorrettuna kansanosana", arveli Jakobson.
Muita ongelmia ovat kasvava taloudellinen epätasa-arvo, korruptio, puoluevirkailijoiden ja viranomaisten mielivalta, työttömyys, finanssisektorin saneeraus, ympäristön saastuminen ja energian saannin turvaaminen. Taistelu luonnonvaroista vaikuttaa taustalla myös Japanin ja Kiinan välisissä suhteissa.
"Kuin liittokansleri
Hitlerin patsaalla"
Viime keväänä internetissä alkaneet protestit levisivät verkosta kaduille, kun opiskelijat vahingoittivat japanilaisten yritysten liikkeitä ja konsulaatteja.
Tapahtumasarjan panivat liikkeelle japanilaiset koulukirjat, joissa ei kiinalaisten mukaan anneta totuudenmukaista kuvaa Japanin armeijan julmuuksista, kun se miehitti suuria osia Kiinaa toisen maailmansodan aikana.
Vihaa ovat herättäneet myös Japanin pääministerin Junichiro Koizumin vuosittaiset vierailut Yasukunin temppelissä, jossa muistetaan japanilaisia sotarikollisia.
"Kiinassa sanotaan, että asia on vähän samanlainen kuin jos Saksan liittokansleri vierailisi joka vuosi Hitlerin muistoksi rakennetulla patsaalla", totesi Kiinan Suomen-suurlähetystön kakkosmies, ministerineuvos Ni Xiaojing kirjan julkistamistilaisuudessa.