Suomen tie on Japanin tie, jos talouden nykymeno jatkuu. Japani oli menneinä vuosikymmeninä esimerkki voimakkaasti kehittyvästä talousmahdista, nyt se on kaukana siitä.
Japanin talouskasvu on pysytellyt nollan tuntumassa jo pari vuosikymmentä. Sen velka on yli 200 prosenttia bruttokansantuotteesta ja ylittää Euroopan kriisimaiden lukemat. Ainut lohtu Japanin kannalta on se, että velka suuntautuu kotimaahan.
Suomen talouden nousua verrattiin aikoinaan Japanin ihmeeseen. Suomea kutsuttiinkin Pohjolan Japaniksi. Nyt näyttää siltä, että seuraamme Japania taantumisessa.
Elinkeinorakenne elää murrosta eikä kukaan osaa arvioida, noustaanko tästä vai ei.
Kaksi talouden asiantuntijaa – Aalto-yliopiston professori Sixten Korkman ja Shellin hallituksen puheenjohtaja Jorma Ollila – ovat ilmaisseet viikon sisällä vakavan huolensa siitä, mihin Suomi on menossa.
Takana on huikea menestystarina: Euroopan takapajulasta on noustu maailman rikkaimpien maiden joukkoon. Suomi voi ylpeillä paitsi kansalaisten elintasolla myös osaamisella.
Tilanteessa, jossa nyt ollaan, se ei valitettavasti paljon auta.
Suomen ongelmat eivät johdu pelkästään Eurooppaa vaivaavasta talouden taantumasta, vaikka silläkin on vaikutuksensa tilanteeseen. Kysymys on suuressa määrin Suomen teollisuutta kohdanneesta rakennemuutoksesta.
Rikkauksien tukijalkana toiminut metsäteollisuus on enää varjo entisestään, eikä nousua ole näköpiirissä. Samoin viime vuosikymmenen sampo, matkapuhelinvalmistaja Nokia, on ehtymässä. Talouden taantuma jatkuu näillä näkymin pitkään, ellei suuntaa kyetä muuttamaan.
Korkmanin ja Ollilan mukaan Suomessa on kyettävä tekemään pian linjauksia, jotta maasta saadaan houkutteleva yrityksille. Se on tehtävä nyt eikä joskus tulevaisuudessa.
Uudet valttikortit ovat jo käsissä, kunhan ne pelataan oikein. Tällaisena Korkman mainitsee ympäristöön ja uusiutuvaan energiaan liittyvät tekniikat sekä koulutuksen ja yrityspalvelut.
Huippuosaamista Suomesta löytyy. Se on tärkein voimavara.
Tämä ei yksistään riitä. Kaikki on viime kädessä kiinni ihmisten tekemisistä, yrityksistä ja niiden toimintaedellytyksistä. Pelikenttään voidaan ja pitää voida vaikuttaa poliittisin päätöksin.
Suomi tarvitsee selkeitä avauksia kasvun vauhdittamiseksi ja linjauksia, joiden varaan teollista toimintaa voidaan rakentaa. Tällöin on kyettävä arvioimaan avoimin silmin, mikä yritysmaailmassa tökkii. Toimivatko työmarkkinat kasvua edistävällä vai hankaloittavalla tavalla?
Parhaaseen tulokseen päästään, jos suunnan muuttamiseen haetaan ratkaisuja laajalla rintamalla. Tämä edellyttää, että työnantaja- ja työntekijäjärjestöissä ymmärretään kysymyksen olevan koko kansakunnan tulevaisuudesta. Se vaatii yhteistyötä sekä keskinäistä luottamusta. Siihen sopii tavattoman huonosti viimeaikainen uhittelu työmarkkinoilla.