Mikael Tanska kaivaa repustaan pari japanin kielen sanakirjaa - uusina ostettuja, mutta käytetyn näköisiä - japanilaisia videopelejä, mangoja eli japanilaisia sarjakuvia ja piirustuksia. Repun sisältö kertoo nuoren miehen rakkaasta harrastuksesta: japanin kielestä ja kulttuurista.
Videopeleistä kaikki alkoi. Mikael Tanska, 22, sai 14-vuotiaana japanilaisen roolipelin. Hän halusi oppia pelaamaan sitä ja hankki ensimmäisen sanakirjansa.
"En päässyt kyllä kovin pitkälle, koska pystyin etsimään sanoja vain ääntämyksen perusteella. Piti hankkia sama peli englanninkielisenä."
Sitten ilmestyi piirrossarja Pokémon televisioon, ja Mikael Niemi alkoi kiinnostua lisää. Samalla tuli tärkeiden kirjainmerkkien aika. Ne avasivat kieltä uudella tavalla.
Hurahtiko Tanska japanin kieleen vai onko suhde vakava ja pysyvä?
"Sekä että. En ole enää fanaatikko, kuten yhdeksäsluokkalaisena yläkoulun oppilaana ja lukiolaisena, fani kylläkin", hän vastaa.
Mikael Tanskalla on japaninkielinen taiteilija- ja nettinimi. Se on Mikachu Yukitatsu.
"Etunimi tulee Pokémonin Pikachusta ja omasta nimestäni. Sukunimi saattaa tarkoittaa lumilohikäärmettä", hän selventää.
Japanin kielen taitoisena Tanska on aivan kokonaan itseoppinut. Innostuksen syttyessä silloin haapavetinen nuori ei tiennyt ketään, joka olisi voinut opettaa hänelle japania.
Opettajaa ei löytynyt myöhemmin Ylivieskastakaan, jonne hän muutti. Sen sijaan hän on alkanut opettaa jo muita. Takana on kaksi viikonloppukurssia alkeiden opetusta kansalaisopistossa. Opetustehtäviä hän toivoo saavansa lisää.
Tanska tietää, että japanin kieli oli alunperin kuvakirjoitusta. Myöhemmin on tullut mukaan käsitteellisiä merkkejä.
Vaikka kirjainmerkkejä on tuhatmäärin, alkuun pääsee Tanskan mukaan jo sadalla merkillä. "Japanin opiskelu ja merkkien tulkinta vaatii loogista päättelykykyä, itämaista kylläkin", hän valaisee.
Paljon japanin kielen taitoa on karttunut? Sitä Tanskan on vaikea arvioida. "Yhdellä merkillä on monta ääntämystä. Toisaalta on olemassa sanoja, jotka äännetään samalla tavalla, mutta kirjoitetaan eri merkillä."
Japanin ja kiinan kielillä on yhtäläisyyksiä. Siitä syystä Tanskan oli helppo antautua myös kiinan kielen opiskeluun. "Valitettavasti opintopiiri kuihtui kokoon", hän harmittelee.
Tanska on opiskellut myös englantia, ruotsia, ranskaa, saksaa, venäjää ja espanjaa.
Hän ei ole vielä päässyt matkailemaan Japaniin. Koululaisena hän haaveili vaihto-oppilasajasta maassa ja saattoi kuvitella jopa asuvansa siellä loppuikänsä. Hän ihastelee japanilaista naiskauneutta ja on kiinnostunut Japanin vanhemmasta kulttuurista, muun muassa samurai-sotureista.
"Japanissa on ollut pitkä keskiaika, josta on ollut nopea kehitys talousmahdiksi", hän mainitsee.