"Kanteletta soittaessa tulee niin rauhallinen mieli", hymyilee japanilainen Midori Takahashi ja heläyttää kanneltaan Kuhmon Kontion koululla.
Kantele oli yhtenä teemana kansanmusiikkijuhla Sommelossa, joka soi Kainuussa ja Vienan Karjalassa viikonlopun molemmin puolin.
Nuoret japanilaiset naiset Midori Takahashi, Sakiko Ishii ja Natsuko Yokohama tulivat Sommeloon kansainvälisen kanteleleirin houkuttamina. Naiset ovat kanteletta soittavia Suomi-harrastajia. Midorilta sujuu myös suomenkieli.
Sommelo on kansanmusiikkijuhla, jonka levittäytyi tänä vuonna viidelle paikkakunnalle kahden puolen valtakunnan rajaa.
Viime keskiviikosta lauantaihin kansanmusiikki soi pääosin Kuhmossa, mutta myös Sotkamossa ja Suomussalmella. Lauantain ja sunnuntain aikana kansainvälinen Sommelo-väki siirtyi linja-autoilla Vienan Karjalan Uhtualle.
Juhla huipentui maanantaina neuvostoaikana tyhjennetyn Haikolan vienalaiskylän niityillä ja pirteissä, jossa joukko nimekkäitä kansanmuusikkoja esiintyi kalevalaisen runouden syntysijoilla, kaukana nykyajasta ja matkapuhelinten kuuluvuusalueista.
Osa Sommelon taiteilijoista myös yöpyi Haikolassa.
Kantele kiinnostaa Japanissa
Tänä vuonna Sommelon teemoina olivat kantele, itkuvirsi ja kansantanssi. Teemat näkyivät paitsi kurssitarjonnassa, myös seminaareissa ja konserteissa. Erityinen houkutin oli kansainvälinen kanteleleiri, johon osallistui 15 oppilasta seitsemästä eri maasta. Oppilaista kahdeksan oli Japanista.
Leirin yhtenä opettajana toimineen kanteletaiteilija Eva Alkulan yhteydet Japaniin ovat tiiviit.
"Japanissa kanteleen soitolla on vuosikymmenten perinteet. Nyt kiinnostus on huimassa nousussa", kertoo Alkula.
Siitä yhtenä osoituksena on myös maahan toukokuussa perustettu kanteleen ystävien yhdistys, Nihon Kantele Tomonokai. Suomen Kanteleliitto oli myötävaikuttamassa yhdistyksen perustamiseen.
"Meillä on jo reilun 200 japanilaisen kanteleensoittajan osoitteisto", iloitsee Kanteleliiton toiminnanjohtaja Riitta Huttunen.
Eva Alkula on opiskellut Japanissa ja käy siellä vuosittain. Lisäksi hän konsertoi "japanilaista harppua" eli kotoa soittavan Tomoya Nakain kanssa. Kantele-koto -duoa kuultiin tällä kertaa Kuhmon ja Suomussalmen kirkoissa.
Mikä japanilaisia kanteleessa viehättää?
"Uskoisin, että lähtökohtaisesti sen sointi. Monet kanteleharrastajat ovat myös kiinnostuneita suomalaisesta kulttuurista. Arvelen, että kanteleen soitosta kiinnostuneet kokevat myös jotain yhteyttä suomalaiseen kulttuuriin ja kanteleen sointimaailmaan", pohtii Alkula.
Sommeloon japanilaiset tulivat japaninkielisen infon, monipuolisen opetuksen ja tasokkaiden konserttien houkuttamana, uskoo Alkula.
Yleisö löysi
Sommelon
Kuusipäiväisen kansanmusiikkijuhlan eri konsertit keräsivät alustavan arvion mukaan 4 500-5 000 kävijää.
"Tuntuu, että yleisö löysi tänä vuonna Sommeloon aiempaa paremmin. Ihmisiä tuli myös kauempaa varta vasten Sommelon takia", summaa taiteellinen johtaja, muusikko-runolaulaja Taito Hoffrén tyytyväisenä.
Ensi vuonnakin tapahtuma aiotaan järjestää suunnilleen samaan aikaan, sillä se kytkeytyy Haikolan kylän praasniekkapäivään, Lehti-Iivanan päivään.
"Kehitämme Sommeloa eteenpäin. Ensi vuoden teemoista päätetään syksyllä, mutta perusidea, eli rajanylittävyys, säilyy varmasti", suunnittelee Hoffrén.