Joskus 60-luvulla suomalaiset tutkijat heräsivät outoon ilmiöön: Suomi amerikkalaistui. Televisiosarjat, mainokset, sarjakuvat ja muu pop- ja krääsäkulttuuri vyöryivät lännen suuresta maasta tänne ja turmeli nuorisoa. Elettiin kulttuurivasemmiston ja sen kavahtaman "tajuntateollisuuden" aikaa.
Jos 60- ja 70-lukujen kakarat olivat pieniä etäamerikkalaisia, nykylapset ovat kovaa vauhtia japanilaistumassa. Japanin viihdeteollisuus alkaa jo olla isompi juttu kuin amerikkalainen, ainakin jos muodin ja trendien kielellä puhutaan. Nuoret ovat kasvaneet animen, mangan, j-popin ja videopelien parissa. Pelejä tosin tehdään kaikkialla maailmassa, mutta monet lajit kuten roolipelit, tasohyppelyt ja fantasiaseikkailut ovat leimallisesti japanilaisia.
Teemalla tutustutaan myöhemmin kevään aikana Japaniin, sen kieleen, kulttuuriin ja historiaan. Kielipuolesta aletaan huolehtia jo nyt, kun sarja Japania Erinin kanssa alkaa. Japanin kielen opetusohjelmassa asioita lähestytään japanilaisten arjen ja tosielämän tilanteiden kautta. Samalla tutustutaan laajemminkin japanilaiseen kulttuuriin ja japania opiskeleviin ihmisiin.
Nyt ei puhuta vain ikivanhoista perinteistä geishoineen ja samurai-sotureineen. Kalligrafia, Fuji-vuoren majesteettinen hahmo ja shintolaisten temppelien rauha ovat kunniassaan, mutta kieliohjelmassa meitä opastavat anime-hahmot. Samalla tarkastellaan, millaisin eri tavoin Japani näkyy suomalaisten nuorten arjessa.
Jatkossa mennäänkin sitten perinteisemmillä linjoilla. Mestariohjaaja Akira Kurosawan syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi 100 vuotta. Hänen elokuviaan esitetään kanavalla alkaen 24.4., jolloin putken avaa jo vähän liiankin tuttu ja myös piirun verran jopa yliarvostettu Seitsemän samuraita. Muutakin japanilaista kulttuuria ja historiaa käsittelevää ohjelmistoa on luvassa loppukeväästä.
Joidenkin suomalaisten palava rakkaus kaikkea japanilaista kohtaan saattaa muuten kätkeä sellaisen syvemmän tason, josta fanit itse eivät välttämättä halua puhua.
Japanilaiset ovat nimittäin joissakin asioissa paljon suomalaisten kaltaisia. He kommunikoivat mieluummin tekniikan välityksellä kuin suoraan kasvokkain. Japanilaiset ovat ujon kohteliaita ja rehellisiä ihmisiä eivätkä mitään small talk -automaatteja kuten suulaat ystävämme lännempänä. Suomalaisissa ja japanilaisissa on jotain samaa, vaikka niin kovin monet asiat meitä erottavatkin.
Selittääkö tämä seikka mangan, animen, japanipopin, karaoken ja muun japanilaisuuden suosiota? Tuskin, sillä ne ovat hittejä myös muualla. Itse asiassa japanilainen popkulttuuri tuli Suomeen Yhdysvaltain ja Englannin kautta. Mutta sopii sitä miettiä, miksi japanilaisuus on otettu erityisen lämpimästi vastaan juuri täällä. Tai miksi suomalaisilla urheilijoilla ja rokkibändeillä on aina runsaasti japanilaisia faneja.
Japania Erinin kanssa
n Yle Teema
Tiistaina klo 16.30