Suomalaiset pörssiyhtiöt maksavat tänä vuonna ennätysmäiset, 6,5 miljardin euron osingot. Osinkosumma voi nousta vuoden mittaan vielä tätäkin suuremmaksi, sillä muutamien pörssiyhtiöiden odotetaan maksavan myös lisäosinkoja.
Lisäosinkoja odotetaan ainakin Keskolta ja Wärtsilältä.
Vaikka ennätysosinkojen takana on tänä vuonna kotikutoinen syy, osinkoverotuksen kiristyminen, ennätysosingoista jää Suomeen kuitenkin ainoastaan alle puolet.
Rahaa ei tarvita
investointeihin
Fides Rahastoyhtiö Oy:n laskelmien mukaan Helsingin pörssin päälistan yhtiöiden maksamista 6,5 miljardin euron osingoista matkaa ulkomaille, ja pääsääntöisesti Atlantin takaisiin eläkerahastoihin noin 4 miljardia euroa.
Nyt tämänkään takavuosiin nähden huippukorkea taso ei riitä. Fides Rahastoyhtiö Oy on laskenut, että päälistan pörssiyhtiöt maksavat tänä vuonna peräti 68 prosenttia tuloksistaan osinkoina omistajilleen. Kohu pörssiyhtiöiden maksamista suurista osingoista nojaa tässäkin suhteessa todellisuuteen.
Osinkojen verotusta kiristävä verouudistus ja se, ettei pörssiyhtiöillä ole juuri nyt suuremmin tarvetta investointeihin, selittää suomalaisten pörssiyhtiöiden kaikkien aikojen suurinta osinkosummaa, salkunhoitaja Hannu Angervuo Fides Assetment Management Oy:stä.
Raju muutos
osinkopolitiikassa
Fidesin laskelmassa ovat mukana kaikki pörssin päälistan yhtiöt, ne jotka ovat jo osinkonsa julkistaneet ja loput 18 yhtiötä ennakkotietojen perusteella.
Osinkosumma ei jääne vuodelta 2003 vielä tällekään, 6,5 miljardin euron ennätystasolle. Vuoden 2002 tavoin muutamien menestyneimpien pörssiyhtiöiden odotetaan maksavan poikkeuksellisesti myös lisäosinkoja. Esimerkiksi Kesko on jo kertonut harkitsevansa lisäosingon maksamista ensi kesänä. Odotukset kohdistuvat myös muun muassa Wärtsilään.
Reipas osinkolinjaus on yrityksiä työkseen arvioivan Hannu Angervuon mukaan tätä päivää.
Vielä 10 vuotta sitten suomalaisten pörssiyhtiöiden omistajilleen maksamien osinkojen määrä oli varsin vaatimatonta tasoa.
Käännekohta oli sitten vuosi 1998, jolloin pörssin päälistan yhtiöiden maksamien osinkojen määrä pomppasi kerralla uudelle tasolle. Neljän vuoden ajan osinkosumma haki tasoaan 6 miljardin tuntumassa, kunnes se nyt hyppää taas uudelle tasolle ja taas uuteen ennätykseen.
Yritykset ovat kansainvälistyneet ja ennen muuta yritysten omistus on kansainvälistynyt. Nykyomistajat haluavat sijoituksilleen kunnon tuottoa, Angervuo selittää rajusti takavuosista muuttunutta osinkopolitiikkaa.
Optiot herkistäneet
yritysten tuloskuntoa
Analyytikon mukaan yritykset myös kestävät sen: Suomalaiset yritykset ovat saaneet vakavaraisuutensa kuntoon ja tekevät hyvää tulosta.
Suomalaisyrityksiin tulleet ulkomaiset omistajat ovat Angervuon mukaan nostaneet Suomessa osingot uudelle tasolle, mutta tämänkertaiseen, lähes 70 prosentin huipputasoon hän löytää myös "kertaluontoisia ja kotikutoisia" tekijöitä.
Pörssiyhtiöiden viime vuodelta maksamat osingot ovat kokeneen analyytikon mukaan muodostumassa sen verran muhkeiksi, että "omistajien paijaamisesta tässä on todella nyt kysymys".
Heistä pidetään osinkoverotuksen kiristyessä erityisen hyvää huolta, mutta Angervuon mukaan taustalta löytyy ehkä kolmaskin selittäjä: yritysjohdon optiot.
Intohimoja synnyttävät optiot ovat sidoksissa yrityksen osakkeen kurssikehitykseen. Ja analyytikosta näyttää siltä, että "yrityksissä on ruvettu pitämään erityistä huolta kurssiin herkästi vaikuttavasta lyhyen aikavälin tuloskehityksestä".
Angervuo näkee viime vuoden muodostuvan poikkeukseksi: työntekijöiden ja asiakkaiden arvostus palaa väistämättä omistajien rinnalle". Asennemuutos ei pörssiyhtiöiden maksamaa osinkosummaa kuitenkaan suuremmin pudottaisi.
Pörssiyhtiöiden tulokset kohenevat tänä vuonna helposti parikymmentä prosenttia, ja silloin tulossumma nousee 12 miljardiin euroon.
Jos osinkoina tuloutetaan omistajille voitosta noin puolet, ensi keväänäkin pörssiyhtiöistä kuitataan 5-6 miljardin euron suurosingot, Angervuo laskee.
