Kemijärveläinen Janne Lahtela kirkasti maailman parhaan kumparelaskijan arvonimestään viime töhnätkin pois Deer Valleyn olympiarinteessä: Naganon hopeista mitalia puolustanut Lahtela valtasi pitkään odotetun kultamitalin. Olympiavoitto ei suinkaan ollut yllätys, vaikka Lahtelaa ovat viime vuosina hidastaneet sitkeät polvivaivat.
Suomalaisittain kumparefinaali oli muutoinkin komeaa katsottavaa. Kaikki neljä suomalaista mahtuivat kymmenen kastiin. Karsiutumisen partaalla käynyt nuorten maailmanmestari Tapio Luusua petrasi loppukilpailussa peräti viidenneksi, maailmanmestari Mikko Ronkainen jäi pettymyksekseen kahdeksanneksi ja Naganon pronssia puolustanut Sami Mustonen kymmenenneksi.
Lahtela, 27, on kiertänyt maailmancupia 16-kesäisestä lähtien. Palkintokaappia koristavat mm. nuorten maailmanmestaruus vuodelta 1990 ja saman ikäluokan MM-pronssi seuraavalta vuodelta, 1994 Lahtela vei taas nuorten MM-tittelin ja jatkoi arvokisamitalien putkea 1999 maailmanmestaruudella sekä Naganossa. Lahtela sanoi, ettei hän neljä vuotta sitten ollut henkisesti valmis olympiavoittajaksi.
"Neljän viime vuoden ajan olen ollut todella valmis", Lahtela sanoi.
Salt Lakessa Lahtela oli lähes neljä pisteen kymmenystä parempi kuin olympiahopealle yltänyt isäntämaan Travis Mayer. Pronssille ylsi ranskalainen Richard Gay. Naganon olympiakultaa puolustanut amerikkalainen Jonny Moseley jätettiin neljänneksi.
Työ ainoa tie
Lahtela ei muistanut loppukilpailulaskustaan juuri mitään muuta, kuin hyppyjensä nimet ja laskun vauhdin. Hän oli molempien kierrosten vikkelin.
"Lähtöpaikalta ja maalista minulla on paljon mielikuvia, laskusta vain sen nopeus. Ylhäällä ja maalissa tuntui tosi hyvältä", Lahtela kertoi.
Lahtela selvitti kansainvälisessä lehdistötilaisuudessa tyynesti myös sen miksi suomalainen kumparelasku kukoistaa. Lahtela laski ainoan keinon eli armottoman puurtamisen kestäneen vuosikymmenen.
"Siihen ei liity mitään salaisuuksia, ja kaikki muutkin tietävät, että olemme olleet ahkeria", Lahtela huomautti.
Kumparelaskun arvostus on Lahtelan mielestä kotimaassa kohdallaan.
"Tottakai Suomella on hienot perinteet muun muassa maastohiihdossa, mäkihypyssä ja jääkiekossa, mutta meillä on oma paikkamme. Ihmiset tietävät mitä tämä vaatii", Lahtela tuumi.
Ura jatkuu
Lahtelan polvi leikattiin hänen syntymäpäivänään 28. helmikuuta vuosi sitten. Paluu vaati entistäkin uutterampaa harjoittelua, mutta lajin parhaalle ei ollut olemassa muuta osoitetta kuin korkein palli.
"Toipumisen jälkeen kesti viisi kilpailua ennen kuin voitin taas", Lahtela muisteli.
Eikä Lahtelan ura pääty olympiakultaan.
"Olisi järjetöntä tehdä niin kovasti töitä paluun eteen ja sitten lopettaa vuoden päästä. Haluan jatkaa ainakin pari seuraavaa vuotta", kultamitalisti Lahtela vakuutti.
Jatkon tavoitteista Lahtela ei ymmärrettävästä syystä osannut sanoa mitään.
Moseleyn upouusi kieputus, jonka ongelma on suksien vilahtaminen olkapäiden yli ja päänkin tasolle, oli tiistaina niin kuumaa tavaraa, että Lahtelankin piti antaa siitä arvionsa. Lahtela joutui tuohon tehtävään karsinnan jälkeen, vaikkei ollut nähnyt leiskautusta.
"Se on varmaan ihan hieno hyppy, mutta kisan voittamiseen tarvitaan muutakin. Tässä vaiheessa on ehkä liian aikaista tehdä tuollaisia hyppyjä", Lahtela tiesi.
Lahtela ei usko, että kumparelasku kehittyy Moseleyn viitoittamaan suuntaan, vaikka luonnehtikin Moseleyn tempauksia lajin edun mukaisiksi. Moseley on omasta halustaan kumparelaskun itsepäinen ongelmalapsi. Lahtela kertoi kokeilleensa itsekin Dinner roll -pyörähdystä "noin sata kertaa", mutta ei koe sen kuuluvan olympialaisiin.