Oulun yliopistollisen sairaalan mikrobiologian laboratoriossa on todettu tänä vuonna viisi jänisruttotartuntaa. Lisäksi neljä epäilyä vaatii varmistusta.
"Kaikki tapaukset on löydetty heinäkuussa", kertoo erikoislääkäri Jaana Kauppila.
Viime vuonna Kansanterveyslaitoksen ylläpitämään tartuntatautirekisteriin ilmoitettiin Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiristä 31 tapausta.
Tartunnan vuoksi hoitoon hakeutuneita ihmisiä on tänä vuonna ollut varsin vähän. Kansanterveyslaitoksen tietoon on tullut yhdeksän tartunnan saanutta koko maassa.
"Tiedot tulevat laboratorioista pienellä viiveellä. Oysin luvut eivät vielä näy meillä",
huomauttaa tartuntatautilääkäri Marjut Asikainen Kansanterveyslaitoksesta.
Viime vuonna tartuntoja ilmeni 475 ja vuonna 2000 peräti 926. Luvut vaihtelevat suurestikin vuosittain.
"Suurin osa tartunnoista syntyy metsästys- ja marjastuskautena elo-syyskuussa. Näyttää kuitenkin siltä, että tästä vuodesta on tulossa viime vuosiin verrattuna hiljainen", Asikainen arvioi.
Jänisruton riskiryhmää ovat metsässä liikkujat, joiden kannatta suojautua parhaansa mukaan hyttysenpistoilta.
"Metsästäjät voivat sairastua käsiteltyään sairastunutta eläintä, tai hengitettyään siitä lähtevää bakteeria sisältävää pölyä", Asikainen selittää.
"Suosittelen heitä käyttämään suojakäsineitä ja -vaatetusta saalista käsitellessä ja pesemään kädet perusteellisesti saippualla."
Riistaruoka pitää kypsentää huolellisesti, sillä bakteeria sisältävä ruoka tai juoma on mahdollinen tartunnan lähde.
Jänisrutto on puolessa tapauksista oireeton, mutta oireiden ilmaantuessa on syytä lähteä pikimmiten lääkäriin. Taudinkuva riippuu tartuntatavasta.
"Hyttysenpistossa kolmen oireen yhdistelmä on aika varma vihje tartunnasta. Jos potilaalla on kuumetta, pistokohtaan on muodostunut haavauma ja imusolmukkeet ovat suurentuvat, lääkärin hälytyskellot soivat", Asikainen sanoo.
Sairastuneita hoidetaan lähinnä antibiooteilla.
"Parin viikon antibioottikuuri riittää tavallisesti, mutta tauti saattaa olla sitkeäkin", Asikainen valottaa.
Jäniksille tauti on aina tappava. Oulun seudun ympäristöviraston mukaan jänisruttoa on tavattu seudulla normaalia vuotta runsaammin.
"Jäniskanta vaikuttaa yhteydenottojen perusteella Oulun seudulla poikkeuksellisen suurelta, mutta tarkka määrää kukaan ei tiedä", Tuuri lisää.
Vuosittainen kannanvaihtelu on Tuurin mukaan normaalia jäniksille ja pienjyrsijöille. Hänestä ennustettavuus eläinpopulaatioiden ja ihmisten saamien tartuntojen välillä on kuitenkin epävarmaa.
Ympäristövirastoon on tullut pyyntöjä tulla noutamaan kuolleita jäniksiä myös yksityisiltä tonteilta.
"Tontin omistajan vastuulla on joko toimittaa kuollut jänis Elintarvikeviraston Oulun tutkimusyksikköön tai haudata se
itse", Tuuri painottaa.