Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella on tullut tänä kesänä vastaan useita jänisruttotapauksia.
– Nyt on liikkeellä aiempaa enemmän jänisruttoa eli tularemiaa. Ei sitä ole satoja tai kymmeniä tapauksia, mutta useita henkilöitä on ollut aikuisten puolella hoidettavana nyt loppukesän aikana, kertoo infektiolääkäri Pekka Ylipalosaari Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiristä.
Taudin yleisyyteen vaikuttaa se, että tänä kesänä on ollut hyvin runsaasti jäniksiä. Kun jäniskanta pienenee, myös tautitapausten määrä vähenee. Ylipalosaaren mukaan jänisruttotapaukset yleistyvät muutaman vuoden välein.
Tautia hoidetaan antibiootilla. Suurin osa tartunnan saaneista ei tarvitse sairaalahoitoa, vaan potilas voi olla kotona.
– Tautia on eri tyyppejä: Hyttynen voi purra jalasta ja aiheuttaa märkivän haavan, nivusimusolmukkeet laajenevat ja tulee yleisoireita, kuten kuumetta. Toinen muoto menee keuhkoihin, kun hengitetään kuolleesta jäniksestä tullutta pölyä. Se voi johtaa useammin sairaalahoitoonkin, Ylipalosaari kertoo.
– Ilmeisesti jänisruton leviäminen on nyt vasta alkuvaiheessa. Syys-lokakuussa tapauksia saattaa tulla lisää, hän jatkaa.
Jänisrutto eli tularemia
- Ihmiseen bakteeri pääsee yleisimmin hyttysen piston kautta. Pistävistä hyönteisistä myös paarmat, mäkärät ja puutiaiset voivat tuoda taudin.
- Tartunnan voi saada myös suoraan sairasta eläintä koskettelemalla tai hengittämällä pölyä, jossa on jäännöksiä sairaasta eläimestä
- Tauti tarttuu sairaasta ihmisestä toiseen ihmiseen vain harvinaisissa poikkeustapauksissa
- Oireet alkavat tavallisimmin 3-5 päivän päästä ja viimeistään kahden viikon kuluttua tartunnasta.
- Yleisin oire on kuume.
- Melko usein, joka viidennellä, tauti on niin epämääräinen pelkkä kuumetauti, ettei sitä osata pitää juuri jänisruttona.
- Hyönteisenpistokohtaan voi tulla pitkään kestävä, iso punoittava paukama. Myös imusolmukkeet voivat laajentua.
Lähde: Terveyskirjasto Duodecim