On isiä ja on tyttäriä. On isiä ja on poikia. Ja on niitä isiä, jotka valmentavat tyttäristään ja pojistaan huippu-urheilijoita.
Ante Kostelic kuuluu jälkimmäiseen ryhmään. Maailman tämän hetken parhaat pujottelijat Janica, 21, ja Ivica Kostelic, 22, ovat huippu-urheilijoina isänsä Anten tuotteita.
Niin kauan kuin isät ovat valmentaneet lapsistaan huippu-urheilijoita, niin kauan on riittänyt puhetta siitä, onko järjestely hyvä vai huono. Monen mielestä isien pitäisi olla pelkästää isiä ja muiden tulisi hoitaa piiskurin hommat.
Ante Kostelic rohkenee olla toista mieltä.
"Se on ihan okei", Kostelic sanoo.
Ainakin urheilulliset tulokset ovat enemmän kuin "okei". Lauantaina Janica nappasi pujottelusta uransa viidennen arvokisamestaruuden, ja Ivica on sunnuntaisen miesten pujottelun suurin suosikki.
Työtä ja uhrauksia
Tuloksia lukiessa ei ole nokan koputtamista: homma toimii. Mutta valmentaja-isä Kostelicista liikkuu maailmalla paljon huhuja. Miestä pidetään, jos nyt ei aivan raakalaismaisena, niin joka tapauksessa erittäin tiukkana valmentajana.
"Lapsillani on vapaus valita. He saavat lopettaa urheilun vaikka heti, jos siltä tuntuu. He ovat voittaneet ja saavuttaneet niin paljon", Ante Kostelic sanoo sveitsiläisen Tages Anzeigerin haastattelussa.
Ante Kostelic on entinen käsipalloilija, urheilija henkeen ja vereen. Hän halusi lapsistaan urheilijoita, mutta ei väkipakolla. Alppihiihtokin löytyi perheen omaksi lajiksi lasten oman halun mukaan.
"En minä heitä ole koskaan pakottanut", isä-Kostelic sanoo, mutta puhuu lastensa urasta sujuvasti projektina.
"Elämää ei voi suunnitella, mutta olen varma, että tämän projektin saan vietyä kunnialla loppuun saakka", Ante Kostelic sanoo.
Isä-Kostelic on projektin aivot. Hän aloitti lastensa systemaattisen valmentamisen jo varhain. Muihin samanikäisiin alppihiihtäjäjunnuihin verrattuna Kostelicin lapset harjoittelivat paljon, todella paljon. Murrosiässä kaksikko huhki rinteessä kahdeksan tunnin päiviä.
Filosofia Ante Kostelicin valmennustyylin taustalla on yksinkertainen: pitää tehdä lujasti töitä ja pitää antautua asialle täydellisesti - pitää uhrautua.
"Mutta", sanoo valmentaja-isä. "Lapset ovat kasvaneet alppihiihtoon kiinni. Se on heidän elämänsä. He rakastavat hiihtämistä."
Patja lattialla
On erikoista, että Janica ja Ivica Kostelicista tuli juuri alppihiihtäjiä. Kostelicin perhe on kotoisin Zagrebista, jossa monen muun lajin harjoitusmahdollisuudet ovat paremmat. Kroattiperheen maailmanvalloitus on saanut alkunsa 1000 metriä korkealta Stadtrand-vuorelta.
Kostelicien koti on yhä Zagrebissa. Alppiperhe asuu vaatimattomassa kolmen huoneen kerrostaloasunnossa. Janicalla ei ole omaa huonetta, vaan hän nukkuu lattialle levitetyllä patjalla.
Uusi koti on suunnitteilla, mutta aikaa sen pykäämiseen eiole. Rahasta rakentaminen ei ole kiinni. Sitä on - toisin kuin ennen. Eikä Zagrebin kodilla ole edes hirveästi käyttöä: koko perhe viettää kesällä ja syksyllä neljä kuukautta Itävallassa ja toisen mokoman maailmalla kisojen perässä.
Perhe on yhdessä myös St. Moritzin MM-kisoissa. Yksityinen majoitus on syrjässä kisojen hulinasta.
"Näin on hyvä. Minulle on tärkeää, että perhe on yhdessä", Janica sanoo.
Kostelicin perheen projekti ei ole aina ollut pelkkää ruusuilla tanssimista. Raha on ollut tiukassa ja paikat ovat repeilleet.
Repaleisena radalla
Janica Kostelicin ura on ollut kaksi kertaa vaakalaudalla pahojen polvivammojen vuoksi. Hänellä on erityisen huonot muistot St. Moritzin rinteiltä. Vuonna 1999 Kostelic loukkasi harjoituslaskussa polvensa niin pahasti, että sen parsimiseen tarvittiin viiden tunnin leikkaus.
Lauantaina Kostelic sai henkilökohtaisen revanssinsa St. Moritzin rinteestä. Tälläkin kertaa hän oli radalla repaleisena: Moneen kertaan leikattu polvi on reistannut koko kisojen ajan. Sen lisäksi Kostelic loukkasi torstaina suurpujottelukisassa olkapäänsä. Myös mieli on ollut mustana.
"Minua on loukannut muiden puheet siitä, että vammani ovat pelkkää teatteria, että olen kiero peluri. Polveni ja olkapääni ovat ihan oikeasti kipeitä", maailmanmestari esittää närkästyksensä.
Pujottelun himmeämmät mitalit menivät Itävallan nuorille Marlies Schildille ja Nicole Hospille. Ruotsin Anja Pärson oli kisan neljäs. Hänen mahdollisuutensa voittoon menivät pahaan horjahdukseen kisan ensimmäisellä kierroksella. Ruotsalainen oli toisen kierroksen nopein.