Jämptit otteet toivat ääniä

Muhoksella perussuomalaiset on eurovaalituloksen perusteella kirkkaasti perussuomalaisin puolue 20,4 prosentin ääniosuudella. Utajärvi tulee Oulun läänin toiseksi perussuomalaisimpana paikkakuntana 18,5 prosentin osuudella.

Perussuomalaisten Timo Soini ja Pirkko Mattila kampanjoivat eurovaaliehdokkuuksiaan Kempeleen Zeppeliinissä huhtikuussa.
Perussuomalaisten Timo Soini ja Pirkko Mattila kampanjoivat eurovaaliehdokkuuksiaan Kempeleen Zeppeliinissä huhtikuussa.

Muhoksella perussuomalaiset on eurovaalituloksen perusteella kirkkaasti perussuomalaisin puolue 20,4 prosentin ääniosuudella. Lisäystä kunnallisvaaleihin verrattuna tuli 8,4 prosenttiyksikköä.

Muhoksen hyvää tulosta selittää osin oma ehdokas, Pirkko Mattila, joka sai 249 ääntä. Valtakunnan ääni-imuri Timo Soini sai muhoslaisilta vain 165 ääntä.

Utajärvi tulee Oulun läänin toiseksi perussuomalaisimpana paikkakuntana 18,5 prosentin osuudella. Kannatus oli vankkaa jo kunnallisvaaleissa, sillä nousua on vain 1,1 prosenttiyksikköä.

Kuhmossa perussuomalaiset sai 15,2 prosentin kannatuksen, Kajaanissa ääniosuus oli 13,5 prosenttia ja Vaalassa saman verran. Muhosta lukuunottamatta perussuomalaisten äänet nappasi lähes yksinomaan Soini.

"Ihmiset soittelivat minulle ja kyselivät, ketä kannattaa äänestää. Minä sanoin, että Pirkkoa tietysti. He vain tuumasivat, että Soinia ehkä sittenkin, koska tuntevat hänet paremmin", perussuomalaisten Oulun piirin puheenjohtaja Ahti Moilanen naureskelee.

Kuhmossa Soini oli ylivoimainen ääniharava ja päihitti Hannu Takkulan (kesk.) sekä Liisa Jaakonsaaren (sd.). Tasaiset kyllä olivat kärkikolmikon äänisaaliit.



Lupaukset on pidetty


Moilanen sanoo, että Oulujokivarressa on pitkä Suomen maaseudun puolueen perinne puoluejohtaja Veikko Vennamon ajoista lähtien. SMP:llä oli Utajärvellä parhaimmillaan viisi valtuutettua hamalla menneillä vuosikymmenillä.

Se ei kuitenkaan selitä tämänhetkistä nousevaa käyrää. Moilanen sanoo, että alueella on huolehdittu toiminnasta paremmin kuin monella muulla paikkakunnalla.

"On tärkeää, mitä nimenomaan ruohonjuuritasolla touhutaan", hän korostaa.

Toinen selvä syy on Moilasen mielestä se, että perussuomalaiset kunnallispoliitikot ovat pitäneet kiinni lupauksistaan edellisen vaalikauden aikana.

"En tiedä olemmeko me olleet niin näkyviä, mutta esitämme vaihtoehtoja. Hyvä esimerkki oli Utajärveltä. Valtapuolue halusi korottaa veroja, ja yhdistyksen puheenjohtaja soitteli, että mitä tehdään. Minä sanoin, että meidän on helppoa pitää siitä asiasta kiinni: ei muuta kuin kunnallisvaalien aikainen mainos esille ja mitä siellä sanotaan", Moilanen muistelee.

Lupaus kuului, että veroja ei koroteta. Perussuomalaisten ansiosta asia meni sitten äänestykseen, jonka keskusta sitten kuitenkin voitti, ja veroja korotettiin.



Lisää hartioita


Kuhmossa perussuomalaisten kannatus kasvoi 12 prosenttiyksiköllä. Kainuun monen kunnan suuren suosion Moilanen laskee osin Kainuun epäonnistuneen hallintokokeilun piikkiin.

"Kainuun koko maakunnassa ihmiset alkavat herätä siihen, mihin valtapuolue keskustan ajama politiikka johtaa: maaseutu on autioitunut ja autioituu edelleen. Nyt herätään todellisuuteen ja haetaan vaihtoehtoja", Moilanen sanoo.

Myös Kainuussa on hänen mukaansa vahva pohja entisessä SMP:läisyydessä. Perussuomalaisten nykybuumin yksi piirre on, että vennamolaisten jälkeläiset ovat aktivoituneet puolueen toimintaan.

Moilanen on vakuuttunut, että perussuomalaisten noste kestää ensi eduskuntavaalien yli ja voimistuu entisestään.

"Taloustaantuma koskettaa jo isoja kaupunkeja, kuten Oulua. Nyt on vaihtoehto tarjolla", Moilanen sanoo.

Hän myöntää, että menestys on ollut liikaa yhden miehen, eli puheenjohtaja Soinin harteilla.

"Nyt kentän on tultava kuntoon, kun eduskuntavaalit lähestyy. Ja sehän pannaan kuntoon. Tuleva vuosi näyttää, ketkä haluavat olla mukana puolueen toiminnassa. Homma toimii sitten ruohonjuuritasolta valtakunnantasolle asti", Moilanen painottaa.

Ilmoita asiavirheestä