Edessä on mielenkiintoinen finaalisarja, jota pidetään myös kaikkien aikojen tasokkaimpana, koska kaukalossa on niin paljon hyviä pelaajia. Vastakkain ovat kiistatta kauden kaksi parasta joukkuetta, ja myös kaksi parasta valmentajaa.
Hannu Jortikka ei ole penkin takana mikään velho. Hän ei reagoi liikoja vastustajan tekemisiin, ei muuta systeemejä, eikä yleensä edes kokoonpanoja. Hän uskoo oman pelin jauhamiseen - on vastassa kuka tai mikä tahansa.
Jortikka käyttää ääntään kuuluvasti, päinvastoin kuin Kari Jalonen naapuriaitiossa. Jalonen puhuu otteluiden aikana vähän, mutta kaikella, mitä hän sanoo, on valtava painoarvo. Hän antaa pelaajien pelata ja korjata itse omat virheensä, kun taas Jortikan antama palaute on välitön.
Finaalisarja on Kari Jalosen suuri mahdollisuus nousta oppi-isän varjosta omaan loistoonsa. Suomen Midaksen kaataminen finaalissa olisi iso sulka hänen hattuunsa.
Jos Kärpät voittaa himoitun Kanada-maljan, Jalonen on varmasti vahvoilla, kun Suomen jääkiekkoliiton johto alkaa parin vuoden sisällä pohtia Erkka Westerlundin seuraajaa leijonien päävalmentajaksi.
Mutta mikä puoltaa Jokereita mestariksi? Suurin syy on se, että Jortikka on voittanut kuusi mestaruutta päävalmentajana, Jalonen ei vielä yhtään. Eikä Jortikka ole koskaan hävinnyt yhtään finaalisarjaa. Toisaalta Jalonen on ollut mukana kaikissa Jortikan mestaruuksissa, ensin pelaajana ja sitten valmennustroikassa. Näin ollen molemmat valmentajat tasan tarkkaan tietävät, miten mestaruuksia voitetaan.
Vitsikästä sinänsä, Jortikka on "tehnyt" kaksi mestarivalmentajaa. Hän huusi aikoinaan, että Jukka Rautakorpi ei tule ikinä voittamaan mitään
Tappara voitti mestaruuden 2003.
Vuosi sitten Jortikka huusi, ettei Kari Heikkilä tule ikinä voittamaan mestaruutta.
Lopputuloksen tietävät kaikki.
Nyt Jortikka on ollut ihmeen hiljaa. Ystävän suusta ei ole lähtenyt suuria totuuksia - vielä.
JOUKO VUORJOKI
jouko.vuorjoki@kaleva.fi