Oulu Oopperakirjallisuuden tunnetuin poliisimurha tapahtuu, kun Floria Tosca -niminen laulajatar puukottaa poliisipäällikkö Scarpian Giacomo Puccinin oopperassa Tosca.
Tänä kesänä virkavaltaan kohdistuneet verityöt jatkuvat Olavinlinnassa. Gaetano Donizettin Lucia di Lammermoorissa pääsee rikoksen kautta hengestään entinen vanhempi konstaapeli Oulun poliisilaitokselta, tenori Petrus Schroderus.
Schroderus laulaa oopperassa lordi Arturo (Arthur) Bucklawin roolin. Tämän nuori vaimo Lucia menettää hääyönä lopullisesti järkensä, surmaa miehensä ja kuolee itsekin.
"Aika surullinen tarina siis. Arturo Bucklaw on ensemble-rooli, vähän niin kuin Cassio Giuseppe Verdin Otellossa, mutta silti hyvin keskeinen", uhri kommentoi.
"Olen huomannut, että italialaisille säveltäjille on mahdoton ajatus, että ooppera sisältäisi kaksi suurta tenoriroolia. Minulla on Lucia di Lammermoorissa yhteensä noin 15 minuuttia laulettavaa. Korealainen 39-vuotias tenori Jeong Won Lee debytoi Edgardon pääosassa."
Oululaispoliisille kyseessä ei ole ensimmäinen tapetuksi tuleminen oopperanäyttämöllä. Viimeksi Kansallisoopperan Jevgeni Oneginissa nimihenkilö ampui hänet Lenskinä kaksintaistelussa.
Viisi viikkoa linnassa
Maanantaina Savonlinnaan harjoittelemaan saapunut tenori on kesän ajan Kansallisoopperasta pakkolomalla, kuten oopperatalon muukin väki, mutta hän ei aio lepäillä laakereilla.
"Täällä Olavinlinnassa kuluu viisi viikkoa. Välillä käyn muuallakin keikoilla. Esiinnyn muun muassa Iin kirkossa 17. kesäkuuta", Schroderus kertoo.
Työvoimatoimistoon hänen ei tarvitse mennä antamaan ääninäytettä välikausitöiden toivossa.
"Työttömyyskorvausta en ole hakenut vuoden 1996 jälkeen. Korvauksella toimeen tuleminen olisi nykytilanteessa täysi mahdottomuus. En voisi keikkailla lainkaan. Mieluummin jään kokonaan ilman tukia ja elän omalla työlläni."
Savonlinnan oopperajuhlilta Schroderus suuntaa Nilsiän louhosareenalle, missä hän laulaa Juhanaa Joonas Kokkosen Viimeisissä kiusauksissa.
"Juhana on paljon kovempi rooli kuin Arturo Bucklaw. Onneksi pidän Joonas Kokkosesta enemmän kuin monista muista oman aikamme säveltäjistä."
Ei tyhjän nauraja
Schroderuksen näyttämölliseen työskentelyyn on asiantuntijoiden mukaan tullut lisää varmuutta.
"Niin hullulta kuin se kuulostaakin, ymmärrän nykyään vain paremmin, mitä ohjaajat haluavat ja tarkoittavat. Joskus heidän ajatuksensa ovat niin korkealentoisia, ettei niistä saa mitään selvää."
"Jotkut ohjaajat onneksi myös antavat laulajalle vapauden olla oma itsensä. Ei tarvitse vääntyä sellaiseen, mikä ei sovi. Minusta ei helpolla saa huvittavaa ja koomista hahmoa. Koskaan en ole ollut tyhjän nauraja."
Joukkoja hallitsevan passipoliisin karisman voi joskus kääntää voitokseen.
"Jevgeni Oneginissa siitä oli valtavasti hyötyä. Porukka piti uskottavana raivokohtausta, jonka sain näyttämöllä. Jotkut sanoivat, ettei siinä tilanteessa olisi huvittanut olla Oneginin housuissa."