Jari Viuhkola on noussut tällä kaudella SM-liigan parhaaksi kotimaiseksi keskushyökkääjäksi. Torstaina Helsingissä hän sai käsiinsä Matti Keinonen -pokaalin, joka ojennetaan runkosarjan tehopelaajalle eli plusmiinus-tilaston voittajalle.
"Hieno tunnustushan tämä on, ja hyvältä tuntuu, koska ei näitä pokaaleita kovin usein kohdalle satu", Viuhkola toteaa ja alkaa miettiä tarkemmin.
"Taitaapa olla kolmas pokaali kymmenessä vuodessa."
Se ensimmäinen on rakkain ja ikimuistoisin. Viuhkola valittiin 14-vuotiaana valtakunnallisen Pohjola-leirin parhaaksi pelaajaksi. Samaan pokaaliin on vuosien varrella kaiverrettu nimiä, jotka ovat nousseet lajin tähdistöluokkaan kuten Raimo Helminen (1979), Janne Ojanen (1983), Jere Lehtinen (1988), Janne Niinimaa (1990) ja Kari Lehtonen (1997).
Kovia ovat nimet myös Matti Keinonen-pokaalissa: Veli-Pekka Ketola (1979), Esa Tikkanen (1985), Mika Nieminen (1990), Kimmo Timonen (1997) ja Brian Rafalski (1999). Kärppäläisistä pokaaliin ovat saaneet ennen Viuhkolaa kiinnityksen Juha Huikari (1981 ja 1987) ja Lasse Kukkonen (2003).
"Se on kolmas joku alle 17-vuotiaiden maajoukkueen maajoukkueen pysti, mutta en tarkkaa muista mikä", Viuhkola muistelee.
Koko viisikko onnistui
Matti Keinonen-pokaalin voittamisesta Viuhkola jakaa kiitosta koko viisikolle.
"Koko viisikkomme sijoittui kuuden parhaan joukkoon. Se on merkki siitä, että yhteistyö on toiminut ja että työ on tehty hyvin."
Viuhkola (+36), Ilkka Mikkola (+32), Petr Tenkrat (+32), Mikko Lehtonen (+29) olivat neljä ensimmäistä. Kuudenneksi sijoittuneen Brad Smythin (+26) edelle kiilasi TPS:n Mikko Eloranta (+27).
Kyseinen viisikko on pelannut yhdessä siitä asti, kun Tenkrat rantautui marraskuun puolessa välissä Moskovasta Ouluun.
"Jääkiekossa on tärkeää, että viisikot pysyvät koossa. Alkukaudesta oli vähän vaikeampaa, kun miehet vaihtuivat rinnalla koko ajan", Viuhkola vertailee.
Plusmiinus-tilasto lasketaan vain tasakentällisin pelattuna tai jos tekee alivoimalla maalin tai päästää ylivoimalla takaiskun. Näin ollen tehdyt ylivoimamaalit eivät tässä tilastossa näy.
Ajatukset koossa
Pokaalien loisto on pelkkä muisto vain, kun kevään play off-taistelu alkaa lauantaina. Viuhkola huomaa muutoksen niin itsessään kuin joukkueessa.
"Runkosarjassa päivärytmi pyörii ikään kuin rutiinilla, mutta nyt koko ajattelu on erittäin keskittynyttä tuleviin peleihin. Se on pakko, koska erot ovat pienet, ja kysymys on isoissa asioista", Viuhkola muistuttaa.
Hän tunnustaa, että jo tiistai-iltana ajattelu naksahti "Jokerit-asentoon".
"Jokereilla on hyvä ja kokenut joukkue. Ykköskenttä on syömähammas ja muut ovat sitten enemmän tai vähemmän duunareita. Ja kaikkihan tietävät, että se valmentaja (Hannu Jortikka) osaa psyykata joukkueen. Ei missään nimessä helppo vastustaja", Viuhkola luonnehtii.
Entäpä suosikki- tai haastaja-asetelma?
"Meitä varmaan tituleerataan suosikiksi, mutta itse en koe niin. Sarja ratkeaa pitkälle siihen, kumpi saa sen paremmin käyntiin", Viuhkola arvioi.
Kun Jari Viuhkola pääsi edustusjoukkueen rinkiin 18-vuotiaana vuonna 1998, junioritähdestä alkoi tuntua, että jääkiekosta voisi tulla hänelle ammatti.
"Erittäin paljon työtä ja myös onnea", Viuhkola paljastaa kaavan, jolla lempiharrastus muuttuu unelma-ammatiksi.
Hän myöntää, että tänään kaukaloon hyppäävä Jari Viuhkola on eri mies kuin vuosituhannen alussa.
"Olen toki kehittynyt pelaajana, mutta eniten tässä on tapahtunut henkistä kasvua - etenkin tämän kauden aikana. Ei nimittäin ole helppoa kantaa jatkuvasti vastuuta", Viuhkola pyörittelee.
Siilitukka kypärän alla
Jokaiseen jääkiekkoilijaan mahtuu aina ripaus taikaiskua. Niin Jari Viuhkolaankin.
"Mitähän niistä kehtaisi sanoja. No, pelipäivinä panen aina ensin oikean ja sitten vasemman luistimen jalkaan", hän paljastaa.
Koska kysymys on play off-peleistä, pelaajien ulkomuoto voi saada uusiakin ulottuvuuksia. Joku voi värjätä tukkansa, joku taas leikkauttaa hiuksistaan erilaisia kuvioita. Viuhkolalla play off-henki hohtaa kypärän alla, jossa kasvaa muutaman millin sänki.
"Ja play off-parta on tarkoitus päästää kasvamaan."
Onko 24 tämän kevään onnennumero? 24 on hänen ikänsä, pelinumeronsa, ja kun nollat pannaan väliin, saadaan kuluva vuosiluku esiin.
"Jospa siitä numerosta jotain hyötyä olisi", sympaattinen sentteri miettii.