Aasian katastrofialueella ei tällä kertaa nähty valtavia tsunamiaaltoja, joita saattaa esiintyä, jos maa järisee veden alla.
Tällä kertaa aallot olivat paikoin kolmemetrisiä, kertoo seismologi Elena Kozlovskaya Oulun yliopiston Sodankylän observatoriosta.
Tsunamin mataluus johtui osaksi siitä, että järistysalueen keskusta oli huomattavasti pienempi kuin tapaninpäivän onnettomuudessa. Merenpohjaa repeytyi noin 200 kilometrin matkalta. Tapaninpäivänä repeämän pituus oli noin 1 500 metriä.
Järistys syvemmällä
Maanantaina tapahtunut maanjäristys ei ollut myöskään niin voimakas kuin tapaninpäivänä. Se myös tapahtui syvemmällä maankuoressa, ehkä noin 30 kilometrissä kun tapaninpäivänä vastaava luku oli 10.
Kun järistys tapahtuu kohtalaisen matalalla maankuoressa, järistys saa veden herkemmin liikkeelle kuin syvällä tapahtuva järistys.
Tsunami syntyy, kun merenpohja äkillisesti nousee muutaman metrin järistyksen vaikutuksesta ja vesimassa järkkyy. Matalalla tapahtunut järistys todennäköisesti nostaa merenpohjaa enemmän kuin syvä järistys.
Tässä tapauksessa syvällä tapahtunut, keskusalueeltaan pienempi ja heikompi maanjäristys ei saanut aikaan tappavaa tsunamia.
Järistyksen energiavaikutus olikin nyt kolme kertaa pienempi kuin tapaninpäivän jättikatastrofissa.
Kozlovskayan mukaan tapaninpäivän maanjäristyksen jälkijäristyksiä voi tulla lisääkin. Pienempiä jälkijäristyksiä on esiintynyt enemmänkin tapaninpäivän järistyksen jälkeen.
Seismologi Elena Kozlovskaya kertoo, että suuri jälkijäristys on eräässä tapauksessa sattunut vuoden varsinaisen järistyksen jälkeen.