Presidentti Tarja Haloselle on edelleen kiusallinen asia, että Suomi ei ole pannut toimeen jalkaväkimiinat kieltävää Ottawan sopimusta. Hänen mielestään se on varsin hankala poikkeama suomalaiseen muuten hyvään ulko- ja turvallisuuspoliittiseen profiiliin.
Presidentti Halonen vastasi jalkaväkimiinakysymykseen MTV3:n keskiviikkoiltana esittämässä haastattelussa. Hän luonnehti itseään tässä asiassa lähinnä itsepäiseksi tosikoksi. Hän muistutti, että jo vuonna 1997 yhdessä sanottiin, että miinoja ei uusita eikä niitä itse tuoteta. Hän korosti myös, että miinat eivät ole ikuisia. Siksi hänen mielestään tulevassa turvallisuuspoliittisessa selonteossa asiaa pitää miettiä.
Nyt Halosen mielestä pitää laskea miinojen vaihtoehtojen kustannukset. Vuoden 2010 jälkeen asiaa pitää hänen mielestään joka tapauksessa miettiä vähän konkreettisemmin. Suomessa ei hänen mielestään voida tehdä ns. salattua politiikkaa eikä siihen tietysti ole haluakaan.
Kysymys Suomen mahdollisesta jäsenyydestä sotilasliitto Natossa ei tuonut esiin mitään sinänsä uutta Halosen ajattelussa. Hänen mielestään kysymys Nato-jäsenyydestä tulevaisuudessa ei ole ehkä niin dramaattinen kuin tänään.
"Minun mielestäni meidän kannattaa nyt joka tapauksessa mennä sen suunnitelman mukaan, mikä meillä on ollut, jossa me olemme sotilaallisesti liittoutumaton mutta täysivaltainen EU:n puolella, ja katsoa miten tämä toimii käytännössä", hän huomautti.
Halonen on usein korostanut, ettei Suomella ole mitään turvallisuusvajetta. Haastattelussa hän tuntui myöntävän, että kyse on pikemminkin itsetuntovajeesta.
Presidentti ei suostunut juuri arvuuttelemaan sillä, onko Suomi jo tosiasiassa matkalla kohden Nato-jäsenyyttä. Liioin hän ei arvuutellut sitä, kuinka paljon kotimaisilla päättäjillä on asiasta erilaisia näkemyksiä.
Baltian mailla erilainen tilanne
Onko sitten turvallisuuspoliittinen asetelma Suomenlahden eteläreunalla erilainen kuin täällä pohjoispuolella? Viro, Liettua ja Latvia ovat olleet Naton jäseniä nyt lähes kuukauden.
Halonen muistutti, että Baltian mailla on aivan toisenlainen tausta kuin Suomella. "He ovat sanoneet, että ?ei koskaan enää? ja he ovat niin pieniä, että jonkinlainen kollektiivinen järjestelmä heille joka tapauksessa olisi pitänyt rakentaa. Sen sijaan vastaavasti Suomi ja Ruotsi yhteisen rajansa kanssa pohjoisessa ovat toisenlaisessa asemassa", hän mainitsi.
Kenenkään ei Halosen mielestä kuitenkaan kannata aliarvioida Naton merkitystä Euroopassa. Se on itsessään tärkeä toimija. Se on myös tärkeä osa EU:n turvallisuuspoliittista suunnitelmaa.
Haastattelu oli osa MTV:n suurta EU:n laajentumiskeskustelua. Halonen muistutti, että Suomi on ollut laajentumisen kannattaja ja tukija.
Suomi soveltaa työvoiman vapaassa liikkumisessa kahden vuoden siirtymäaikaa. Halonen muistutti, että lopputulosta ei vielä tiedetä, mutta tietty varovaisuus on hänen mielestään ollut aiheellista. Perusongelma ei hänen mielestään ole, miten ihmiset liikkuvat vaan miten sitä liikkumista hallitaan.
Kysymykset tulevaisuudensuunnitelmistaan tasavallan presidentti kuittasi lähinnä huumorilla. Mikä olisi näppituntuma toisesta kaudesta?
"Eiköhän se niin ole, että se näppituntuma pitää olla kansalla."